Pikku Juttuja

2012-01-03T15:29:00.000+02:00

Valmiiden vaatteiden kuvaaminen lattialle tai pöydälle levitettynä on aina vähän tympeetä. Perspektiivi vääristää ja valo osuu väärin kankaaseen. Eikä vaatteen mallista saa välttämättä kovin hyvin selvää. Käyttäjän päällä kuvaaminen vaatii että käyttäjä suostuu pukemaan uuden vaatteen päälleen. Sen jälkeen homma on helppoa kuin se kuuluisa heinänteko - jota aika harva kaupunkilaiskakara on aikuisikään mennessä edes kokellut.

Trikoo on JNY:n pilvi-interlockia. Siinä ei kuulemma ole bambeja. Jaha. No kelpas se kuitenkin. Housut on joustofroteeta jostan, ehkä triteksistä.

2012-01-02T21:33:00.001+02:00

Tiuhti on venähtänyt pituutta melkoisesti. Vuosi sitten ommellut housut olivat jo aikas nolot päiväkotivaatteet, niissä oli sentään ollut kasvuvaraakin. Eipä ollut enää. Paidoissakin alkoi olla jo vähän niukasti valinnanvaraa aamuisin.

Housujen kaava on joku Ottobren leggins-kaava, polven korkeudelta alaspäin levennettynä, niin että kaava on lahkeesta yhtä leveä kuin polven korkeudelta. Koko 110cm leveyden puolesta ja pituutta reilusti, varmaan koon 122cm mukaan.

Paidat on Ottobren creative workshop kaavalla (slim fit), leveys koon 110cm mukaan ja pituus koon 116cm mukaan.

Hame on myös Ottobresta sovellettu, eli helmaa on levennetty. Helma on vähän pitkä mun makuun, mutta lapsi tykkää. Ja onhan siinä sitten kasvuvaraa. ;) Housut ja hame on joustofroteeta, Peura-jersey Ikasyrilta.

Tämä viimeinen paita on ihan aitoa kasaria kankaansa puolesta. Mummini varastoista löytyi pala, josta sai vielä yhden lapsen paidan. Tästä mummi sanoi paitoja tai muuta olleen perheessä "vähän kaikilla". Ja tutulta se näyttääkin. Kuulemma se ei ole niin kiva. Tai raidat on, mutta se punainen osa ei.

Sekä housuja että paitoja on leikelty enempikin, joten niitä pitäisi pikkuhiljaa tännekin ilmestyä.

2011-10-30T14:36:00.000+02:00

Tiuhti on nyt sellaisessa jännässä vaiheessa, että sopivan pituisissa sukkahousuissa on jalkaterät liian pitkät ja sukka jää kärjestä rutulle kengän sisällä. Ja joka-aamuinen katastrofi on valmis. Kuka nyt kurttusukkia haluaisi? Lupasin ommella legginseja, joiden kanssa voi käyttää juuri sopivia sukkia.

Ottobre 4/2004 lehdestä piirsin legginsien kaavan ilman saumavaroja ja vielä kaventaen 1cm koko kaavan pituudelta. Olen jo aiemmin huomannut että Ottobren leggins-kaavat eivät vastaa lehden kuvan toteutusta, näin tälläkin kertaa. Samasta lehdestä otin hihattoman aluspaidan kaavan, täysin ilman saumavaroja senkin.

Kangas on luonnonvalkoista puuvillainterlockia, tarkoitus on ainakin legginseja tehdä sekä puuvillaisena että merinovillaisena. Aluspaidan taidan toteuttaa myös merinosta, sellaiselle voi olla talvella käyttöä, hyvin tarkeneva lapsi ei välttämättä tarvitse pitkähihaista aluspaitaa kuin vasta ihan paukkupakkasilla.

2011-10-25T23:10:00.000+02:00

Ulkona alkaa olla jo aika kylmä, mutta pienet ihmiset painelee pitkin pihoja sellaista vauhtia, että hiki kuulemma tulee. Pipon pitäisi siis lämmittää kun ollaan paikallaan, mutta hengittää kun lämpöä riittää omasta takaa. Villaa ei vielä toivoteta tervetulleeksi. Kokeillaan bambua, tässä tapauksessa bambu-puuvilla-joustofroteeta (Myllymuksut), jota on vaateompeluiden jäljiltä vielä kaapissa. Pipo ja huivi ovat kaksinkertaiset, jospa vähän lämmittäisi paremmin niin.

Tämä setti lähti tänään postin mukana kaverille, jonka synttäreille se ei ihan ehtinyt mukaan. Raitojen värit eivät ole saajan äidin mieleen, mutta ovat juurikin saajan haalarin väriset, joten uskoisin että kelpaa kuitenkin. Olen ommellut näitä huiveja ennenkin, mutta parantelin mallia nyt vähän vielä, ja vihdoinkin se suojaa kaulaa kunnolla, eikä jää lerpattamaan. Huivissa on takana neppikiinnitys, jolloin lapsi saa huivin itse päivähoidossa kaulaansa ja pois.

Viime päivinä täällä on myös puikkoja heiluteltu, pienempi Aviatrix odottaa nappia ja lankojen päättelyä, isompi on aloitettu. Näyttäisi siltä että vihdoinkin olen löytänyt pipomallin joka ei jätä kylmäksi korvia tai niskaa. Tykkään. Ja toivottavasti postaan piakkoin. :)

2011-10-02T13:55:00.003+02:00

Hetkisen aikaa on blogi viettänyt hiljaiseloa - elämä ei. :) Meillä on nyt kaksi lasta, Tiuhti on neljävuotias neitonen, tykkää kaikesta pienestä ja sievästä. Viuhtilla on ikää 9,5kk ja vauhti päällä lähes jatkuvasti, pelko täysin vieras käsite. Toisilleen sisarukset ovat tärkeimmät koko maailmassa. Voi olla että blogin Pienet Jutut ovat jatkossa vähän muutakin kuin vain käsitöitä. Niitä perusvaatteita kun tulee surauteltua aina tarpeen mukaan, mutta eipä niitä aina jaksa ja viitsi raportoida. Ehkäpä niistä pitää vaan tehdä vähän hauskempia, niin on kivempi raportoida. ;)

Tiuhtin pikkuhousut alkoivat myös jäädä pieniksi, asia josta mies muistutteli muutamaan otteeseen. Nämä ovat samalla kaavalla kuin joskus aiemminkin postatut, eli olisiko Ottobre 6/2010, koko 110cm. En vaan ymmärrä, olisinko sittenkin madaltanut niitä aiemmin pari senttiä, koska nämä ovat vähän oudon malliset. Pitäisi olla hipsterit, mutta on kyllä enempi maxit. Lapsi kelpuuttaa kyllä, ja lohikäärmepikkarit päätyy aina käyttöön jos puhtaina ovat, mutta itseä vähän harmittaa. Periaatteessa nuo yhdeksät riittäisi meidän pesukierrolla, mutta taidan turhamaisuuttani tehdä satsin lisää, vähän matalampia, kunhan saan kiireemmät työt alta pois.

Aina välillä mä kyselen vaatteen saajalta sekä puolisoltani mielipiteitä resorin väristä, vaikken vastauksista pidäkään. Teen sitten kuten parhaaksi katson ja hyvää tuppaa tulemaan. Eli pinkki ajoneuvotrikoo on single jerseytä ikasyriltä ja turkoosi resori myllymuksuilta. Paita päätyy käyttöön heti kun on puhtaana. Parasta palautetta on se.

2010-12-11T23:19:00.003+02:00

Tiuhtilla on tiistaina päiväkodin joulujuhla, joten oli kai jo aika ommella juhliin vaate...

Paidan kaava: Ottobre workshop, koko 98cm

Kangas: luonnonvalkoinen puuvillainterlock

Mekko: Ottobren jostain liivihameesta taas reilusti muokattu kaava, kun tällaisia perusmallisia kaavoja ei juurikaan tunnu olevan. Kangas velouria, kanttaukset resoria (Myllymuksut).

Kaikki kankaat kaapin kätköistä - olen tyytyväinen ettei tarvinnut ostaa mitään uutta, mekon kappaleet sain juuri ja juuri jäljellä olevasta palasta. Toisena vaihtoehtona vähän paksumpi oliivi-velour, mutta se ei oikein napostellut tähän tarkoitukseen. Kyllä jouluna saa mekko punainen olla...

2010-12-10T22:11:00.008+02:00

Ompelukone ja saumuri ei juurikaan ole rauhaa täällä saanut. Niin paljon on tekemistä ja niin paljon myös intoa tehdä. :)

Täällä asustanee kohta Tiuhtin pieni sisarus, Viuhti, ja koska tämä kakkonen syntyy kylmempään vuodenaikaan kuin ensimmäinen, oli meillä pieniä puutteita ihan pikkuisissa villaisissa.

Settiin kuuluu puolipotkarit, kaavamerkintöjen mukaan 50 senttisistä Aution neuleen potkuhousuista apinoitu (hyvänmallinen, helppo jalkaterä ja muutenkin mittasuhteet kunnossa). Paidan kaavan muokkailin ottobren kietasupaidan kaavasta, tein etupuolesta tuollaisen "kiinteän kietaisumallin", eli samaan tyyliin kuin Ruskovillan silkkiset vauvanpaidat. Koko 50cm, mutta reilu, ei sovi heti alussa ainakaan tavallisen paidan/bodyn alle. Kypärämyssy Ottobren nettikaava, pienin koko ilman saumavaroja. Voi olla vähän reilu alkuun. Lapasten kaava itse sovellettu. Kankaana kaikissa merinovillainterlock.

Tämän setin ompelin kaksinkertaisesta merinointerlockista, vuori kaikissa valkoinen. Haalari on kokoa 50cm, kypärämyssy sama ottobren pienin, mutta nyt vielä vähän pienempänä, samoin lapset on vähän kapeammat ja resori pidempi. Haalarin kaava on jostain ottobren kaavasta muokattu, esim. jalkaterät ovat siitä Aution Neuleen potkareiden kaavasta, pääntiekaitale itse sovellettu (ja vähän meni pieleen) ja vetoketjunkin taisin laittaa erilailla.

Näihin kulutin trikoita kaapin kätköistä, tuo punavalkoinen meni melkein kaikki ja sinivalkoista jäi vielä vähän. Punavalko-pallotrikoo on perus-singleä ja sinivalkoisessa on jotain joustavaa mukana. Sarjatyönä leikkaaminen oli ok, mutta ompelussa mielekkäämpää olisi ehkä ollut 4-5kpl samaa vaihetta kerrallaan. Langanväri kaikissa oli sama, eli lankoja ei tarvinnut olla vaihtelemassa, eli sinänsä helppoa tehdä sarjassa.
Kaava: Ottobre 6/2010 Hipsterit, koko 98cm. Lahkeisiin laitoin resorikaitaleen kääntämisen sijaan. Tykkään enempi noin.
Oikeanpuoleinen pino menee Tiuhtille (punavalkoiset ehkä paketin kautta), vasemmanpuoleisen taidan kääräistä paperiin ja antaa eräälle toiselle ihanalle lapsukaiselle.

Jotain tämäntapaista päätynee joulukorteiksi muutamalle valitulle tänä jouluna. Kuvassa työn alla oleva taidonnäyte on jo annettu toiselle kummitädille tänään. Kädentaitomessuilta ostin pinon blancoja tiskirättejä ja niitä maalailtiin kangasväreillä ja tekstiililiiduilla. Silittämisen jälkeen väri kestää käyttöä ja pesua, ja kun rätti tulee tiensä päähän niin sen saapi nakata kompostiin. Omaan keittiöön otin jo testikäyttöön yhden, sen missä on eniten maalia - hyvin toimii kunhan maalia ei ole (paksusti) molemmin puolin - sillä blancolla puolella pyyhkii paremmin.

2010-12-03T11:14:00.002+02:00

Perusoletus on ilmeisesti sellainen, että jokaisella 3-vuotiaalla toki on tonttulakki kotona? Kuulin eilen illalla klo 18 puolisoltani että "ainiin, ne sano tänään että huomenna on päiväkodissa pikkujoulut, koristelevat kuusta yms, ja lapset voi tuoda oman tonttulakkinsa".

Mies ja lapsi saunomaan, sakset käteen ja vapaalla kädellä leikaten vähän joustavaa trikoota ja sydänaplikaatio velourista eteen. Kulkusen laitoin lakin päähän sisälle ja ompelin piiloon - eipä päädy suuhun imeskeltäväksi tms. Hyvä tuli.

2010-11-11T17:53:00.004+02:00

Pieni ruskea kissa asteli päiväkodin naamiasiin viikko sitten tässä asussa. Kuvausta varten olen yrittänyt pyytää pukemaan uudelleen päälleen, tänään sitten päädyin lahjomaan palalla suklaata - kuvaus ei vaan ole tuon lapsen mielestä millään tavoin ok.

Ja sitten ne pakolliset anteeksipyynnöt: kuvat ovat luokattoman epätarkkoja, mikään valo ei tunnu riittävän taas, tai sitten pitäisi vaan saada parempi linssi. ;)

Riittäiskö jos tää kissa vaan roikkuis tässä?
No ei, nouse nyt vähän ylös...

Kangas on ruskeaa napakkaa joustofroteeta, muistaakseni joskus Myllymuksuilta tilattu. Paidan kaava on ottobren workshop-paitakaava, housujen kaava on reilusti itse muokattu leggins-kaavasta, sama kuin näissä housuissa. Kypärämyssy on ottobren nettikaavalla, korvat itse sävelletty. Hännän ompelin jämistä, täysin yhteensopimattomat kappaleet tottelivat kiltisti saumuroinnin ja täyttämisen jälkeen. Täytin hännän napakaksi saumurin leikkuujätteillä, tuli tosi hyvä. Kiinnitys kuminauhalla vyötärön ympäri. Eli paita ja housut toimii ihan sellaisenaan, vaatteinakin.

2010-10-17T10:32:00.007+02:00

Leikkelin eilen n. 1,5m punaista merinointerlockia paloiksi, syntyi paitaa, legginsiä, kypärämyssyä, lapsia ja pipo. Vähän piti käydä myös valkoisen merinointerlockin, siilimerinoneuloksen ja bambusilkin kimppuun, eli n. 2m tuli kulutettua vanhoja kätköjä pois.

Paidan kaava ottobre workshop, ilman saumavaroja, vähän pienennetty pääntie ja pidennetty helma ja hihat, hihansuissa "resori". Housujen kaava reilusti muokattu ottobren leggins-kaava, eli käytännössä oma kaava, lahkeet sopivan pituiset, ei kyllä paljoa kasvuvaraa. (lahkeesuut kurtussa villasukan varren alla ei oo kiva juttu ollenkaan)

Kypärämyssyn kaava Ottobren nettikaava, alareunaa pidennetty 6cm, jospa pysyisi haalarin kauluksen sisällä. Olen "aina" pidentänyt tuota kaavaa, 5-6cm tuntuu aika sopivalta. Leikkelin vahingossa keskikappaleita yhden sijaan kaksi, joten tein sitten kaksi kypärämyssyä. Toisen vuoritin bambusilkkineuloksella ja toisen valkoisella merinointerlockilla. Jälkimmäinen on varsin lämmin, talvella varmasti hyvä. Saumat ompelin litteinä niin että ompelin päälliset ja vuorit yhteen saumurilla (pystysaumat vain) ja ompelin sitten yhteen limittäin ompelukoneen kenno-ompeleella. Tykkään enempi näin, vaikka työläs onkin ommella.

Lapasia tuli kahdet, kun leikkelin aina sopivista kohdista, mistä ei muuhun enää riittänyt, lapasten osia. Ovat siis kaksinkertaiset. Kaava ruskovillan lapasista joskus apinoitu, aivan loistava malli esim. kurahanskojen alle.

Siilipipon piti mennä tuolle 3v:lle, mutta menikin 33v:lle. Tein samalla kaavalla kuin viimetalvisen paksun lakin, tosin käytin vain vuorin kaavaa, joka oli pienempi. Mutta merinoneulos joustaakin tosi paljon, ja iso siitä tuli. Mies tykkäs, sovitti ja otti omakseen. Tilasi vielä mustan samanlaisen - on kuulemma joulukin tulossa. ;) Kaava on oma, paljon muokattu oman lapsen - ja näköjään miehenkin - päähän sopivaksi. Kiinitysnauhan leikkelin pois kuvaamisen jälkeen, onneksi en ollut ehtinyt neppiä laittaa. Kankaat siis myllymuksujen siilikuvioista merinoneulosta, vuorina valkoinen merino-interlock, korvien kohdalla vielä pyörylät kaksinkertaista interlockia.

2010-09-24T22:15:00.008+02:00

Joskus asioita suunnittelee vain päässään, muttei saa aikaiseksi aloittaa. Ja sitten tulee Tarve, ja yhtäkkiä onkin ihan kakunpala hakea pari laatikkoa vintiltä ja ryhtyä toimeen. Tässä tapauksessa haettiin naperon kanssa huovutusvillaa ja aloiteltiin herneistä.

Syntyi herneitä, perunoita, lihapullia ja porkkanoita. Tähän kuvaan pääsi vain huomenna pakettiin kääräistävät leikkisyötävät. Kaverini lapset (ja lapseni kaverit) täyttivät elokuussa kolme, mutta synttäreitä juhlitaan vasta huomenna. Ohje oli että mitään ei tarvii tuoda mukanaan, mutta en mä malta ihan tyhjin käsin mennä.

Ruoista herneet ovat vähän luonnolista isompia, mutta perunat vastaavat uusia perunoita, lihapullat pienehköjä einespyöryköitä ja porkkanat on vähän isompia kuin babyporkkanat. Lautanen on siis leluastiastosta.

Jokainenhan sen tietää että lapsen jalka kasvaa. Mutta miksi se sitten pääse aina yllättämään? Pikkuinen kiire tuli kun tajusin että saapaskelit alkoi, hups, lapsella ei ole sopivia villasukkia ja saappaat hölskyy jaloissa. Ohuille villasukille oli tarve heti, mieluiten eilen. Periaatteessa neulon nyt vain vanhaa varastoa pois, mutta nyt en löytänyt meieleistä lankaa omasta takaa, joten sallin pienen lankakauppareissun. Kaksi kerää Sandnesin Sisua tarttui mukaan ja syntyi raitasukat:

Sukkiin meni lankaa yhteensä 40g, mikä ei oikein sopinut varaston vajennus-projektiin, joten loin heti perään uudet silmukat:

Silmukoita varressa 56/60. Oranssiteräisissä sukissa varsin on alkuun hiukan leveämpi, kavennus (-4s) tapahtuu neljännellä oranssilla raidalla. Keltateräisissä sukissa silmukoita on koko ajan 14 puikolla. Raidoitus 4krs/3krs. Puikot 2mm ja 2,5mm.

Jalkaterän pituus ennen kavennusta on 12cm, mikä sopii kuin valettu 25 koon jalkaan. Liian reiluja en halunnut tehdä, että käy sitten talvikengissäkin, ilman alussukkaa. Kuvia sukista jaloissa olisi paljon kivempi katsella, mutta se vaan on niin haasteellista kuvattavaa, että bloggaan sukat mieluummin nyt. :)

Lankaa jäi siis n. 20g. Sille lopulle pitäisi keksiä nyt jotain kivaa. Suunnitelma saa sisältää 1-2 uuden kerän ostamista, jos se sitten toteutuu heti.

2010-09-03T20:35:00.005+02:00

Mulla on vahvasti tarve saada pukea lapseni yhteensopiviin vaatteisiin, mutta näiden bambujoustisten kanssa oli vähän miettimistä. Violetti bambu ei sopinut kovinkaan monen kanssa yhteen, mutta tuon pinkin kanssa on ihan ok. Resoreissakin oli montaa lilaa, mutta just oikeeta ei kyllä ollut, valitsin sitten sopivimman pinkkiin joustikseen.

Kaava paitaan on tuttu Ottobren workshop-kaava, tosin aika pitkällä helmalla (lapsi kasvaa niin hirveetä vauhtia että pieni kasvuvara on ihan hyvä olla). Tarkoitus oli päärmätä helma, mutta päädyin jälleen tuohon resorireunukseen, se on aikas kiva.

Housujen kaava on nyt oma, Ottobren leggins-kaavasta reilusti muokattu: lahkeisiin lisää pituutta useampi sentti ja polvesta alaspäin kaava on käytännössä suora. Sillä saa tuon pienen pussituksen lahkeeseen, ja sen kaivatun kasvuvaran. ;)

Applikaatio on ihan helpoimmasta päästä, mutta tykätään molemmat, ja hyvä niin.

2010-08-26T23:06:00.006+02:00

Nämä vaatteet lapsi kelpuutti ilman ihmeempiä vastusteluita, ilmeisesti ovat hyvät ja mukavat käytössäkin.

Legginsit ja paidan kanttaukset ovat vähän notkeampaa resoria ja paita bambujoustofroteeta, raidallista.

Purnasin aiemmin leggins -kaavan löysyyttä. Nyt taisi löytyä sopiva kapeus, kun lahkeiden saumavarojen poistamisen lisäksi kavensin noin 1,5cm leveydestä koko kaavasta (taitoin kaavaan keskelle pystylaskoksen). Piirsin tästä uuden kaavan ja sanoisin että alkaa olla nyt enempi "oma kaava" kuin ottobren. Nyt vaan näyttää siltä että saan piirtää uuden kaavan, pidemmillä lahkeilla, näissä ei kasvuvaraa olekaan.

Pahoittelen aivan käsittämättömän tökeröä kuvaa, saatan vaihtaa sen jos saan uuden kuvaussession aikaiseksi. Otin vain nopeasti muutaman kuvan, kaikissa oli sitten taustalla hellaa ja keittiön kaapinovia. Tausta oli aivan väärän värinen ja levoton, mutta mulla ei ole oikein välineitä (vai taitoja?) muokata kuvasta kunnollista. Höh.

2010-08-02T21:37:00.006+02:00

Sain iltasella viimeisteltyä vielä nämä vaatteet lapselle. Mulla oli siis tässä yhtenä iltana sellainen leikkuu-ilta, eli leikkelin vaan läjän kankaita. Nyt voin poimia sieltä yhteensopivia värejä ja ommella samoilla langoilla aina vähän sarjassa. Ainakin yksi paita, mekko ja kolmet legginsit odottelevat leikeltyinä. Ja ihan parasta on miettiä ja leikata resorikaitaleet samalla, ei tyssää ompelun aloitus sitten siihenkään. :)

Pilvipaita on samalla kaavalla kuin edellisen postauksen paita, nyt molemminpuolinen kirjekuoripääntie. Harkitsen neppien laittamista olalle, mutta katsotaan nyt miten pesun jälkeen asettuu. Kuvissa ei näy, mutta myös helma on huoliteltu resorilla, samalla vihreällä kuin takakappaleen pääntieosuus. Resoreissa samat värit kuin edellisessä asussa. Pilvitrikoo on JNY:n interlockia, tosi napakkaa ja paksua, tuntuu hyvälaatuiselta. Pipon kaava on oma.

Piparikukkatunikasta tuli tosi kiva. Käytin samaa kaavaa kuin tässä postauksessa, tein tunikasta juuri niin pitkän kuin mihin kangas riitti. Joustofrotee Myllymuksuilta. Sukkahousut Lasten Metsolasta, ehkä parhaita sukkahousuja mitä meillä on ollut. (Kun tekisivät vielä tylsästi valkoiset ja kirkkaan punaiset tätä laatua niin mitään ei puuttuisi sillä saralla. :) Nyt ovat melko retroja värejä tarjoilleet.)

Ylemmässä kuvassa värit on itse asiassa aika lähellä oikeaa, varsinkin mekon osalta. Alempi kuva on tarkempi, mutta turhan haalea. Jospa ensi kerralla kuvaisin ihan päivällä... ;)

2010-08-02T14:46:00.003+02:00

Lapsi lähti aamulla tutustumaan uuteen päiväkotiin uusissa vaatteissa. Ilmeisen hyvä näissäkin oli touhuta. :)

Paita: Idea jostain apinoitu, kaava jostain Ottobren perus t-paitakaavasta muokattu. Näitä kirjekuoripäänteitä ei näin isoille juurikaan ole, mutta hyvin sen muotoilu onnistui itsekin tehden. Tein siis kaavan jolla voi tehdä joko kokonaisen tai puolikkaan kirjekuoripääntien ja toinen puoli voi sitten olla tuollainen tavallinen. Kangas Eurokankaasta, ehkä pari vuotta kaapissa marinoitunutta single-trikoota, kanttausten resorit Myllymuksuilta. Koko 98.

Housut: Saimi-svetarihousut, Ottobre 1/2009, koko 98. Velour ja resori Myllymuksuilta.

Kommentti: Olisi varmaan fiksua silittää vaatteet ennen kuvausta, mutta meillä ei tällä hetkellä ole silityslautaa...

2010-07-30T19:57:00.009+02:00

Kasvavan lapsen tarpeisiin on syntynyt vaatteita, osa jo aiemmin tänä kesänä, osa tänä aamuna.

Tätä keltaista settiä ei ole tarkoitettu käytettäväksi näin, yhdessä. Pyjamaltahan se näin näyttää.
Kankaat: Bambujoustofroteeta, Myllymuksuilta.
Kaavat:
Housut: Ottobre 1/2007, "jumppatrikoot". Ja kyllä tarvii vähän purnata, että lehden kuvissa on aivan ihonmyötäiset legginsit, mutta ei nämä mun tekemät ole sitä. Eikä tuo lapsi ole mikään rimppakinttu.
Paita: Ottobre workshop -kaava, hyväksi havaittu peruspaitakaava
Pipo: Itse piirretty kaava, aivan loistava malli. Bambuiset pipot saavat olla päässä tuolla meidän melko hyvin tarkenevalla (lue: hikipäällä) näillä helteilläkin, joten ilmeisesti se sitten hengittää hyvin.

Tämä mekko valmistui jo alkukesästä, ja sitä on pidetty paljon, ihan sellaisenaan ilman aluspaitaa. Eli kuvassa on jo useita kertoja pesty mekko. Kaveriksi ompelin punaisesta bambujoustiksesta t-paidan, mutta mekon kädentiet ovat sen verran pienet ettei alle sovikaan mitään.
Kankaat: Bambu-puuvilla-joustofrotee, raita, Myllymuksut
Kaava: Muokkasin jotain ottobren mekkoa aika paljon, eli taitaa olla oma.

Tämä onkin sitten tältä aamulta, ja kuvaussessiossa varsin yhteistyöhaluton uhmis, joka ei alunperin halunnut edes sovittaa valmiita vaatteita, mutta päätyi sitten illalla nukahtamaan nämä päällään. Ilmeisen mukavat kuitenkin.

Kankaat:
Paita: Perus-pallotrikoota Eurokankaasta
Legginsit: Puuvillavelouria Myllymuksuilta
Kaavat:
Paita: Muokattu Strawberry-tunika, Ottobre 3/2008. Poistin etukappaleelta vaakaleikkauksen ja rypytyksen, koska ne eivät mielestäni sopineet näin suurikuvioiselle kankaalle. Taskut jätin myös pois, seuraavalla kerralla sitten. ;)
Legginsit: Ottobre 1/2007, eli sama kuin aiemmat postauksen keltaiset housut, mutta nyt jätin lahkeen osalta saumavarat pois ja ompelin kuitenkin saumurilla leikatenkin, eli -1cm varmaan. Tämän kapeampia en taida velourista tehdä, mutta bambujoustiksesta tms. voisi kyllä olla vielä kapeammat. Housuihin tuli turhan pitkä vyötärökuminauha, sitä joudun vielä lyhentämään, siksi vähän roikkuvat alimmassa kuvassa.

Taisin tehdä tällaiset puhvihihat nyt ensimmäistä kertaa, helpot ja hauskathan ne oli tehdä, mutta leikatut kankaat odottivat kyllä kauan että tarttuisin toimeen. Ehkä ensi kerralla ei arveluta niin paljoa. Pohdin vielä että tuleeko tuosta paidasta mieleen Minni vai ei. Ei kyllä ollut tarkoitus, eikä lapsi edes tunne Minniä, tai muitakaan Ankkalinnan hahmoja.

2010-03-19T13:53:00.005+02:00

Enpä olisi uskonut miten kivaa voi olla ommella vaatteita koossa 30cm. Pidemmän aikaa lapsen nukella oli mielestäni hassut vaatteet: t-paita ja shortsit ja kaunis mekko. Nämä eivät olleet nuken alkuperäiset vaatteet, mutta lahjaksi saadut "omanmerkkiset" vaatteet kuitenkin. Eihän tuo nyt talvella käy päinsä. ;) Nuken alkuperäiset vaatteet nyppyyntyivät luvattoman nopeasti tosi rumiksi, shortsiasu oli sekin.

Anita Gunnarsin kirjasta Ompelemme nukelle sain vähän vihiä miten kaava tuon kokoiselle nukelle muodostuu, mutta kirjoittajan 30 senttiset nuket ovat ilmeisesti jotenkin eri mallisia, koska kaavat eivät käy sellaisenaan ollenkaan. Kirjan kaavat ovat muutenkin ns. peruskaavoja, eli vain paidan yläosa + ohjeessa maininta "pidennä helmaa 4cm" yms. mukavaa.

Tähän mekkoon piirsin kaavat alusta alkaen itse, tavoitteena mekko jossa ei ole mitään kiinnitystä, ja jonka saa ommeltua puuvillakankaasta. Ns. Peppi-essu sopi tarkoitukseen hyvin. Kangas on Heather Baileyn Freshcut-mallistosta, mutta hieman värivirheisenä ihan eurokankaan palalaarista löydetty. Reunat kanttasin vinokaitaleen puolikkaalla, aika tuskainen homma kyllä noin kapeaa ommella, taidan ottaa ostomekosta mallia ensi kerralla ja vain kääntää reunan ja tikata. Täysleveänä olisi ollut liian hallitseva, ainakin olkaimissa.

Mekon alla on takaa napitettava paita ja puolipotkarit luonnonvalkoisesta interlock-trikoosta. Paidan kiinnitys KAM-nepeillä, koko 16. Hihansuihin ompelin framilonia, koska nuken hihan tulee olla aika leveä että sen saa puettua ylle, mutta en pidä lepattavasta hihansuusta.

Tästä aivan loistavasta ideasta saankin kiittää Joskaa. 22-23 kokoiset sukat on reilusti pienemmät kuin ohjekuvissa, joten jouduin jättämään terät mukaan ja pienen osan kantapäätäkin. "Ethän sä näitä sukkia enää tarvitse?" :D Juu, ihan lähti tytön sukkalaatikosta nuo sukat, mutta oikeasti tuo tarvitsisi jo isompia. Kotona vaan ei käytä sukkia ja lähtiessä puetaan aina vaan villasukat, niin aika vähäisellä käytöllä on tavalliset sukat olleet näin talvella.

Nukke on Corolle-merkkinen pehmeä vartaloinen, 30cm ensinukke.

2010-03-13T11:30:00.006+02:00

Tämän kankaan ostin kun Lilja oli pieni ja liinavauva. Potentiaalia oli vaikka mihin, siksi ehkä jäi käyttämättä? Nyt kuitenkin otin sakset kauniiseen käteen ja leikkelin samalla kaavalla kuin palloyöpaidan kaksi yöpaitaa ja yhden tunikan. Tunikan mitan määräsi kankaan riittävyys, vain pari pientä tilkkua jäi yli.

Leikellessäni kangasta päätin että toinen yöpaita menee lahjaksi, jospa kerrankin olisi edes yksi lahja ajoissa valmiina. Saaja on siis selvillä, mutta tässä menee aikaa niihin synttäreihin vielä. :) Toinen yöpaita ja tunika ovat Liljalle, tunikaa sovitettiin jo.

Yöpaitoihin tein ohjeen mukaiset resorit pääntielle, tunikaan tein resorihuolittelun. Päätin tämän tosin vasta kun olin kankaan leikannut, joten pääntiestä tuli vähän iso. Oikeastaan tunika on vielä sen verran reilu muutenkin, että taidan laittaa vielä odottamaan tytön kasvamista. Yöpaita pääsee suoraan käyttöön.

Vasta ompelun aloitettuan huomasin reijän kankaassa, ja se oli toki toisen yöpaidan etukappaleen keskellä. Hetken aikaa ärsytti, mutta sitten tajusin kuinka helposti sen saa peitettyä, kukka-aplikaatio päälle vaan. Isossa kuvassa reikä on oikeanpuoleisimmassa mekossa, ylimääräisen kukan kai näkee jos tietää katsoa. Tässä kuitenkin lähikuvaa. Oli muuten vaikea aplikoida kun tausta oli tismalleen samanvärinen, ei näkynyt mistä piti ommella, joten suunnankorjaukset näkyy kyllä. Ei haittaa.

Tarviikohan lapsi vielä yöpaitoja vai siirrynkö jo muihin töihin? :D

2010-03-07T16:55:00.005+02:00

Kuukausi sitten vietettiin siskoni häitä. Meidän perheen tytöt juhli ompelemissani puvuissa, mutta juhlatohinassa kuvat puvuista jäi ottamatta. Kuvaamiseen tarvitaan kuvattavan kohteen ja valon lisäksi kuvaaja, joten asia ei hoitunut ihan heti. Tänään oli sopiva hetki lavastaa juhlatilanne uusiksi, ainakin vaatetuksen osalta. ;)

Kaava: Ottobresta, en nyt muista numeroa, ehkä viime syksyltä, malli oli tehty finecord sametista ja hihat oli vajaamittaiset ja suorat. Eli sen verran muokkasin että pidensin hihoja ja tein niihin pienen pussituksen hihansuulle. Päällisempään helmaan yritin myös saada rypytystä, mutta aika varovaisesti, joten aika vaisut rypytykset tuli.
Kangas: Molemmat kankaat pellavaa, valkoinen omaa varastoa, vihreän jouduin ostamaan, kun sopivaa yhdistettävää pellavaa ei kotoa löytynyt.
Kommentti: Muistanpa taas miksi ei pellavaa, varsinkaan lapsen vaatteeseen: rypistyy ihan järkyttävän nopeasti! Pesun kannalta kyllä hyvää, kun saa vaikka keittopestä - juhlapaikan lattiat kun tuli myös nuohottua.

Oma pukuni valmistui aikamoisena vääntönä ihan viime hetkellä edellisenä iltana, taisi yön puolelle mennä helman ompelu. Vastoinkäymisiltä ei vältytty, mutta lopputulos on hyvä, se kai on tärkeintä.
Kaava on jostain vanhasta käsityölehdestä (SKL) n. 15 vuoden takaa, hääpuvun kaavasta poistin vain laahuksen. Kangas on isäni Kiinasta tuoma silkkisatiini, hirvitti kyllä leikkaaminen hieman. ;) Kangasta jäi vähän vielä, jonkun hihattoman yläosan siitä vielä saa. Tämä silkki kesti yllättävän hyvin sekä (höyry)silitystä että ompeleen purkamistakin.

Puvun kruunasi aivan mielettömän ihana kolmiohuivi, äitini käsialaa. Malli on Tree of Light, löytyy Ravelrystä. Huivista tullee tarkemmin tietoja äitin blogiin. Äiti teki myös korut, punaiset kristallit on Swarovskia ja kullanväriset jotain kultafoliohelmiä. Valitsin helmet itse, äiti sommitteli todella kauniin setin (eli mä kinusin vielä rannekorunkin ;) ) Huivi ja korut oli pisten i:n päälle puvussani, ilman niitä se olisi ollut aika lattea. Kiitos äiti!

2010-03-06T18:55:00.003+02:00

Kankaiden tuhoaminen jatkuu, tällä kertaa saksien kouriin päätyi tämä pallotrikoo. Lapsen yöpaitatilanne on myös aika kehno, joten sellainen tuli tilaukseen. Lähes koko kankaanpala tuli käytettyä, pituus ei ihan riittänyt kaavan vaatimuksiin, mutta tuo tulee kyllä nilkkoihin asti noinkin. Kangas on jäänyt käyttämättä osin siksi että sopivaa resoria ei oikein löytynyt, punaiset sävyt on aika erikoiset. Nyt en pohtinut asiaa, leikkelin vain kankaat ja sitten katsoin resorilaatikkoon. Hyvä tuli. :)

Kaava: Ottobre design 6/09
Kangas: Pallotrikoo (single, 100% puuvilla) 65cm, Eurokankaasta ja resori Myllymuksuilta (appelsiini)
Kommentti: Tällä kaavalla teen lisää, tykkäsin.

2010-03-05T16:46:00.005+02:00

Tilasin nämä Myllymuksujen kuosibambut jo jokin aika sitten. Saadessani kankaat petyin kyllä vähän, vaikka olin näitä livenä nähnytkin. Ruskea siili tuntui tosi tummalta ja tunkkaiselta, oranssi etana oli sekava eikä kuvat eroitu kovin hyvin. Pinkki perhonen oli ihan ok, mutta ei inspiroinut. Päässä löi tyhjää, ei ideoita.

Nyt nämä kankaat oli vaarassa jäädä "pieneksi", eli paloista ei kohta tulisi mitään Liljalle sopivaa jos en pistä töpinäksi. Blogimaailman vallannut aplikaatioinnostus saapui tännekin ja ratkaisi ongelmani: aplikoin kuosin eläimen eri värillä vaatteeseen. Tadaa! ;)

Kaava: Ottobre workshop -paitakaava, koko 92/98 (eli leveys 92, hihojen ja helman pituus 98)
Kankaat: Myllymuksujen kuosillinen bambuneulos (53% bambua 47% puuvillaa), Ruskea siili, Oranssi etana ja Pinkki perhonen. Resorit Myllymuksuilta, velourtilkut samoin.
Aplikaatiokuvat: Omaa käsialaa, meinasin ensin ottaa kankaan kuvan ja suurentaa, mutta päädyin piirtämään omat, samnahenkiset eläimet. Perhosbambu ei mielestäni kaivannut aplikaatiota.
Muokkaukset: Kaavan pääntie on aika reilu, joten lisäsin kunnon saumavarat myös ruskeaan ja oranssiin, joihin tein tuon resorihuolittelun. Mielestäni kaula-aukko istuu paremmin noin, eikä ole kuitenkaan liian ahdas pukea. Perhospaitaan tein tavallisen resoripääntien ja hihansuihin käännettävät resorit.

Siilipadan kaveriksi löytyykin jo housut, perhoset sopii ruskeiden ja tummansinisten housujen kanssa, mutta etana taitaa kaivata keltaisia housuja vielä. Sellaiset täytyy varmaan tehdä. :)

Pientä pinkkiä

2010-03-03T23:18:00.004+02:00

Ystäväni sai suloisen tyttären viikko sitten, tänään pääsimme ihmettä ihastelemaan. Luonteva lahjus kolmannen lapsen kestovaipattajalle oli sievä vaippasetti, oikeastaan mitään muuta en edes miettinyt. :)

Villahousut on Tiuhtis-ohjeella tehty, muokkauksena palmikkokuvio lahkeissa. Palmikko on Elsebeth Lavoldin kirjasta Viking patterns for knitting otettu. Lankana Loft, n. puolitoista kerää.

Sisävaipan kaava on Kissaluvs fitted, koko 0. Materiaalit: päällinen Myllymuksujen pinkki kuosibambu, perhonen ja ihoa vasten pinkki bambujoustofrotee. Imuina neljä kerrosta valkaisematonta harsoa, yksi kerros paksua flanellia ja yksi kerros bambupuuvillafleeceä.

Tekeillä täällä on kaikenlaista. Yksi proto on jo ommeltu taskuvaipasta joka toimii housuvaipan tavoin ja johon kuluu ihan mielettömän vähän kangasta, tämän säästeliään kaavan sain blogi- ja foorumituttavalta, mutta muokkasin sitä tuohon housuvaipan suuntaan itse. Kas kun meillä asuu välillä pieni vauva joka tarvii apua lähes kaiken aikaa, ja välillä varsin iso ja reipas tyttö joka tekee kaiken IHAN ITSE. Vaippaa käytetään yöllä ja kun kotoa lähdetään jonnekin. Ja juuri nuo lähtötilanteet olis kiva hoitaa tappelematta lapsen kanssa - se nyt vaan on niin turhaa. Ei ole helppoa kasvaa isoksi tytöksi. ;)

Lämmintä ystävälle

2010-01-23T22:45:00.004+02:00

Tämä ompelus on vähän niinku tilaustyö, mutta niin että työstä ei makseta. ;) Olen saanut jotain muuta tilalle itse, myös sellaista mitä on vaikea hinnoitella. Ystävä ihasteli lapsukaisen merinovillakerrastoa, joka tosin on jo varsin kulahtanut, koska sitä ei oikein saisi koskaan riisua... Lupasin hänen lapselleen samanlaisen ommella, ja kangastakin löytyi varastosta.

Eilen siis lupasin, illalla piirtelin kaavat ja tänään ompelin. Yllätin itsenikin miten nopeasti koko homma hoitui. Toiveena oli että asu olisi sen verran reilu että menee ensi talvena myös, eli valittiin seuraava koko ja pituutta hihoin vähän lisää, lahkeet olikin jo aika pitkät. Siinähän mulla on meidän tarpeisiin sitten ensi talven kerrastoa varten kaava valmiina.

(Juu, ihan itse päätti tavan esitellä vaatetta)

Kun oikein tarkkaan asettelin kaavat, huomasin että kangas riittää myös kypärämyssyyn, joten tein myös sellaisen, tykkään kovasti tuosta mallista.

Kangas: Merinovillainterlock, Myllymuksut, musta 110cm pala
Paidan kaava: Ottobre Creative workshop 301 -kaavapaketti, Slim-fit mallinen paita, koko 98cm.
Muoks. Sivuilta ja hihojen sivusaumasta jätin saumavarat pois (koska neulos joustaa tosi paljon), helmaan lisäsin pituutta 3cm kaartuen keskellä takana 5cm:iin. Hihoihin laitoin pidennykset resorin tapaisesti, eli kaksinkertaista kangasta on n. 4cm, vähän napakampi/kapeampi kuin hiha muuten.
Pääntielle kuului huolittelukaitale, mutta pienensin pääntietä piirtäen n. 1cm "saumavaran" ja ompelin pääntielle resorin interlockista. Näin sain kaula-aukosta napakan, mutta vieläkin on ihan helppo pukea.
Housujen kaava: Ottobre Design 4/2004, Malli 38. Muokkaukset: Lahkeiden sivusaumoista jätin saumavarat pois. Vyötärön kuminauhan tein kujaan, en ohjeen mukaan.
Kypärämyssyn kaava: Ottobre Design nettikaava, Lohikäärmelakki (pdf)
Saumurin siepparilankoina käytetty YLI Wooly Nylonia, tuo kirjava reuna tulee siitä. Pidän tuon langan tuomasta pehmeästä saumasta/reunasta, sopii tosin hyvin käytettäväksi merinovillaneulosten kanssa.

Tässä kuvassa kaulus näkyy paremmin. Huomaa että paita on vielä iso, mutta ihan hyvin toimi pikku-mustanaamion testissä. ;)

Vanha ja uusi

2010-01-17T23:25:00.006+02:00

Mun vanha ja ahkerasti käytetty jenkkikassi on odotellut uutta käyttöä. Tänään siivotessani lapsi löysi tuon vanhan kassin ja taisi tykästyä. Siinä vaiheessa tajusin kuinka nuhjuinen vanha kassi onkaan. Olen sen kyllä pessyt, mutta aika likainen se on edelleen, eipä taida puhtaaksi tullakaan.
Siitä se ajatus sitten lähti.

Punaista enstexiä (nojuu, Wertexiä) oli varastossa vielä rattaiden tuunaamisen jäljiltä. Kantokahvoihin ei ollut tuollaista notkeaa nauhaa kuten vanhassa, joten napakka satulavyö (sitä tuo kai on nimeltään) sai kelvata, vaikkei ihan vitivalkoinen olekaan. Vaakaraita ja pohjan tere on alkuperäisestä kassista poiketen heijastinnauhaa. Koko on vähän pienempi, koska laatikosta löytyi 20cm vetoketju 25cm:n sijaan, joten muokkasin mittasuhteet kuntoon, tai ainakin yritin. Kantokahvojen kiinnityskohtaan en laittanut pyöreitä somisteita.
Laukku on hauska ja tyttö varmasti tykkää, ompelun tekniseen suoritukseen en ole tyytyväinen, pohjan ompelu erityisesti tökki. Ei onneksi haittaa käyttöä eikä näy päällepäin.
Kaikki materiaalit tosiaan omaa varastoa, ja koko homma oli sellainen "eikai tätä ny kauheesti tarvii suunnitella?". Hauskaa siis.

Uusi vuosi vanhat kujeet

2010-01-07T17:56:00.005+02:00

Katsotaas uudelleen huvittaisiko taas bloggaaminen, syksyllä ei jostain syystä huvittanut postata niitä peruspaitoja ja housuja joita liukuhihnalla tein lapsukaiselleni. (Lähes kuivaksi oppinut lapsi tarvii housuja vähän enemmän ;) )

Olen yhdellä foorumilla mukana "projektissa", jossa kevään aikana pyritään ompelemaan pois kangasvarastoa, kun sitä on vähän turhaankin kertynyt. Laatikoissa on ihania veloureja ja joustofroteeta (puuvilla ja bambu) ja merinovillaneulosta, eli ihan mielekkäistä kankaista saan ommella. Muutama ei niin mieluisa kangas taitaa myös kevään aikana hakea käyttöä tai jatkosijoitusta.
Juuri nyt lapsella on aika hyvin vaatteita, joten ompelen varmaan seuraavaa kokoa enimmäkseen, mikä tarkoittaa kuvia vaatteista ilman lasta, luulisin.

Tämän postauksen vaatteet ovat nyt kuitenkin ihan heti käyttöön ja tarpeeseen:

Ottobren (4/07) Teekannutunika pienin muokkauksin, kokoa 92cm. Trikoo parin vuoden takainen palaosto Eurokankaasta, ihanan paksu ja napakka trikoo lycralla, sopii hyvin talviseen käyttöön. Kangasta meni 45cm, saman verran jäi jäljelle. Taidan ommella paidan siitä lopuista.

Kypärämyssyn kaava on hyväksi havaittu Ottobren nettikaava, koko 50cm(py). Muokkasin sen verran että pidensin alareunaa 3cm kauttaaltaan. Pysyy paremmin kaulurin alla niin.
Kangas on Myllymuksujen merinovillainterlockia, vuoritin lakin MM:n bambusilkkineuloksella. Jännä miten aika löperö kangas tukevoitti kokonaisuuden. Tykkään tosi paljon, ja lapsikin tykkäsi. Saumat ompelin niin että ompelin ensin päällikankaan ja vuorin yhteen (paitsi etu- ja alareunasta) ja ompelin ompelukoneen kenno-ompeleella saumurisaumat kiinni toisiinsa, päällekkäin. Tuli aika kiva litteä sauma. Vähän työläs kyllä tehdä, mutta mielestäni oli vaivan arvoista.

Mekkokuvassa olevat housut on sitä peruskauraa syksyltä, ruskeaa joustofroteeta Eurokankaan palalaatikosta. Kaavana Ottobren Vilkas-velourhousut, varmaan kokoa 86cm, jota olen muokannut matkan varrella enemmän omaan makuun mieluisaksi.
Kypärämyssyn kanssa kuvassa näkyy samaisesta joustofroteesta paita, jossa piti olla kasvuvaraa ja sen vuoksi reilut resorit hihansuissa. Pari pesua ja tilanne tuo - melkein liian pieni.

Pipotusta

2009-06-14T22:11:00.005+02:00

Pipo ja paita jo aiemmin valmistuneita, tosi mieluisia molemmat. Pipo lapsen pään mukaan piirretty, paidan kaava ottobresta. Pipo perussingletrikoota, paidan trikoossa on vähän lycraa mukana. Paidan kankaasta on myös kapeat housut, mutta ei sitä settinä voi käyttää, on aika pyjaman oloinen niin.

Pipo olisi myös lapsukaisen kaverin mieleen, siitä käydään välillä vähän kiistaakin. Lupasin ommella tuolle ihanalle pienelle oman pipon. Materiaaliksi valikoitui saajan mummun kätköistä 80-luvun collegea, sini-lila-kirjavaa (kuin epätasaisesti värjätty). Kangas ei ollut oikein mun mieleen, joten halusin vähän jotenkin piristää sitä. Luulisin että onnistuin valitsemaan myös saajan (ja hänen äitinsä) makuun sopivan koristuksen. Itseasiassa, näin pipon kangas on musta aika hieno.

Tyttö rakastaa pupuja, ja violetin ja mustan lisäksi vaatteet on usein vaaleanpunaisia, joten tuskin kovin pahasti pieleen menee. :)

Pipon pupunappi oli yksinäinen pupunen tässä seurassa:

Kiersin eilen tutulla kirppiksellä, ja tein huimasti löytöjä. Nämä napit oli pienessä pussissa ison laatikon pohjalla, laatikossa oli lähinnä romuleluja, joten ihmettelen että edes lähdin penkomaan. Eurolla lähti meille nuo. Ei ne kaikki aivan oman näköisiä ole, mutta muutama oikein kaunis siellä on kyllä. Ja osa päätynee lapsen (tulevaan) nappilaatikkoon. Sellainen on saatava, mummun nappilaatikko oli niin huikea kokemus. :D

Vauvat tarvii kuulemma vaipan uidessa...

2009-06-08T18:32:00.006+02:00

...näin meillä Kangasalla ,vaikka Tampereella asia on toisin. Niin se asia vaan muuttuu kun kunnanraja ylittyy. ;)

Mua ei nyt oikein nappaa ostaa niitä kertakäyttöisiä uimavaippoja, joten vaippaompeluksihan tämä meni. Yksi versio osoittautui harjoituskappaleeksi, jonka perusteella muokkasin kaavaa reilusti. Kaavana siis "vauva"pikkarit, joita madalasin n. 9cm (ois saanu madaltaa vähän enemmänkin), sivuille lisäsin tilaa ja jalantietä suurensin aika paljon pepun puolelta.

Kankaat: Ulkopinta BR-Pul, ihoa vasten coolmax ja imuna 1x koko vaipan alueella sekä 2x tiimaimuna äp:n joustofroteepyyhe (kirppiskamaa).
Jalanteissä kapeaa ja vyötäröllä normileveää FOE-joustokanttia. Ekaa kertaa tuota ompelin ja ihan toimivalta tuntui.
Eipä tuo imun määrä meillä tavis vaippakäytössä nyt olisi kovin kummoinen, mutta kun en ymmärrä logiikkaa tuossa uimavaipassa muutenkaan niin en viitsi ladata mitään paksua settiä imuja. (Se geelivaippa kuulemma paisuu jo ihan siitä uimavedestäkin, että tiedä sitten miten enää mahd. pisuja imisi itseensä. Isompia tarpeita meillä ei kodin ulkopuolella juuri tehdä.)

Toisenlaista kestoilua tämäkin:
Kyllästyin täysin erilaisiin repeileviin siivousrätteihin ja hankaussieniin ja kaikkeen. Hamppulankaa on jo, mutta kukapa täällä mitään rättejä ehtisi neulomaan?
Näihin rätteihin käytin äp:n huppupyyhkeen joustofroteeta, sen toisen puolen (siitä sai 9kpl 22x22cm paloja) ja myllymuksujen hamppujoustofroteeta (karheampaa kuin puuvilla, hoitaa noi hankaushommat). Pikaisen alkukäytön jälkeen olen näihin varsin tyytyväinen.

Liian iso hattu

2009-06-08T18:19:00.004+02:00

Lapsi tarvitsi (hitsi ne tarvii muuten ihan kamalasti kaikkee! :D ) hatun suojaamaan päätään auringolta, mielellään sellaisen joka suojaisi myös niskaa ja vähän kasvojakin. Tässä mallissa on perinteinen kalastajanlakin pyöreä keskiosa, vain pienempänä, ja reunat jatkuu kellomaisesti leveten. Erillistä lieriä ei siis ole. Sanomatta kai selvää että tällaista hattua on aika vaikea mittailla ja "sovittaa" työn edetessä, se joko sopii tai sitten ei. No, ompelin ja sovitin kyllä vuorin ensin, ettei lakki varmasti olisi liian pieni. Ei, pieni se ei ole. Koon 48 kaavalla 48,5cm päälle tehtynä sopii varmasti vielä ensi kesänäkin. :p Kyllä mä itsekin noin tarkkaan osaisin lakin kaavoittaa. ;)

Kaava: Ottobre 2/2004, Sudenkorentohattu, koko 48cm
Kommentit: Tykkään, tarvii koittaa tehdä pienempi vielä. :)

Tuunaa mun kiesit

2009-05-31T10:19:00.003+02:00

Lapsi sai talvella nuken. Nukke tarvitsi rattaat. Vanhemmat ostivat rattaat marketista. Rattailla oli luvattoman ruma kangas mutta vankka runko. Äiti ompeli nukenrattaille heti uuden päällisen.
Nukke sai eilen naapurin sedältä uudet (vanhat) rattaat, joissa myös vankka runko mutta luvattoman ruma kangas, likainenkin vielä. Äiti ompeli nukenrattaille heti uuden päällisen. Kaavakin oli tallessa edelliseltä kerralta.

Vasemmalla naapurilta saadut rattaat, nämä jäävät ulkokäyttöön. Oikealla talvella ostetut rattaat, nämä pysyvät sisärattaina.
Molemmissa päällä puuvillakangas ja alla tukena ulkoilukangas (raidallisissa vaalea beige ja kukallisissa suklaanruskea). Reunoilla vinokaitaletta.
Ihanan helppo ja hauska projekti. Samanlaista tuunausta odottaisi lapsen oikeat rattaat, kankaatkin on jo, mutta jotenkin se tuntuu hieman suuritöisemmältä edes aloittaa...

Norjalainen

2009-05-31T10:01:00.006+02:00

Lapsi sai ennen kesän tuloa pipon itselleen, ehti kai muutaman kerran käyttää ennen kuin kävi liian kuumaksi.
Malli: Norwegian sweet baby cap, Ravelry-linkki
Lanka: Sandnes Lanett
Puikot: 2mm ja 2,5mm
Silmukoita: 163s
Kommentti: Ihana, kasvuvaraa on sen verran että menee syksylläkin vielä.

Suojaa hyvin niskaa

Asettuu kauniisti otsalla

Puikoilla oli jo puuvillalankainen myssy, mutta lanka loppui kesken ja purkuun meni. En osta jämäkeräprojektin loppuunsaattamisesksi enempää lankaa. ;) Eli pitäisi neuloa siitä ihan tavispipo, mutta juuri nyt ei kelit huutele mitään neulepipoa...

Villahousuja

2009-04-04T17:50:00.006+02:00

Täällä on puikot heilunu, ja kaikenlaista on syntyny, mutta mä en vaan saa aikaiseksi päivittää blogia. Korjataan nyt tämä vääryys, edes hetkeksi.

Mulla on hahtuvaa. Liikaa hahtuvaa. Mutta mä tiedän miten päästä siitä eroon. Jei! Mä (ja muutama muu ahkera äiti-ihminen) neulon villahousuja hyvään tarkoitukseen. Tämä hyvä tarkoitus on Tampereella toimiva äitien (ja lapsiperheiden) kohtaamispaikka, Tampereen Napapiiri. Napapiiri toimii täysin vapaaehtoisvoimin, vertaistukeen perustuen. Tämä tarkoittaa suomen kielellä sitä että vuokra-rahat maksetaan itse toiminnan kautta, käyttö/osallistumismaksuilla, lahjoituksilla, yms.

Nää hahtuvat tulee myyntiin Kestovaippayhdistyksen keväthulinoille Sampolaan, 9.5.2009. Jos puikot heiluu ahkeraan myös hulinoiden jälkeen, saattaa näitä saada ostaa muualtakin, esim. Napapiiriltä. Tulot housujen myynnistä menee suoraan Napapiirille, housujen neulojalla on oikeus saada langan hinta takaisin myydyistä housuista. Malli on tuttu Tiuhtis, joka on edelleen ilmaisena esim. Kestovaippainfolla. Ohje tulee pysymään ilmaisohjeena, vaikka sillä tehtyjä housuja myydäänkin. (Jos Sinua kiinnostaa neuloa Tiuhtiksia Napapiirin hyväksi, ota yhteyttä! Kaikki muu myyntiin neulominen tällä ohjeella on edelleen kielletty.)

Napapiirillä olen tavannut monia ihania ihmisiä, niistä haluan mainita nyt yhden, aivan ihanan energisen ja erityisesti synnytysasoista kiinnostuneen Terhin. Käykääs Terhin blogissa jos synntysasiat kiinnostaa, Terhi kirjoittaa ihanasti!

Oransseja taskuja

2009-02-23T20:01:00.003+02:00

Tämä oranssi pul-kangas on pyörinyt meillä kauan. En oikein pitänyt siitä. Samoin oranssi bambujoustofrotee. (Netistä tilatessa kun ei aina hahmota todellista väriä)
Mutta kun laitoin nuo kaksi (ekaa kertaa) vierekkäin, niin johan toimi! Eli ei muuta kun leikkaamaan vaippakappaleet vaan näistäkin ja koneet laulamaan.

Näihin tein nyt vähän pidemmät siivekkeet (oisko ollu 1,5cm pidemmät), koska bambu tuntui "vievän tilaa" enemmän, ja edellisen postauksen punaiset vaipat (bambusisuksella) on jotenkin kireemmät. Mitä järkeä on ommella uusia vaippoja joissa heti tarvitaan suurin neppisäätö? Ei mitään.

Taskuja taskuja

2009-02-20T22:25:00.004+02:00

Tyttölapsen vaipattimet kaipasi päivitystä, ja mies tiesi tasan millaista. "Sellasia mikä se keltainen on". Eli SK 1/08 kaavasta reilusti muokattu, L-kokoinen taskuvaippa. Ulkopinta BR-pulia, sisäpinta valkoisissa ja keltaisissa kuivaliinaneulos ja punaisissa bambujoustofrotee. Neppikiinnitys fuzzin tyyliin.

Tässä vielä yksi vaippa aukinaisena, näkyy tuo muoto. Muokattu siis etuosa, siivekkeet, täyttöaukko (suurennettu) ja kiinnitys. Alkuperäistä kaiketi vain haaraosa. :D

Viikon luontokuva

2008-12-09T20:59:00.003+02:00

Pieni ihminen ei vaan voi kävellä suoraan... :)

Vaatteethan sen ratkaisee...

2008-11-27T21:41:00.006+02:00

...jos mudan värisessä haalarissa somisteet on vaaleansiniset, on lapsi ilman muuta poika. Ei ole mahdollista että äiti vaan on käytännön ihminen ja lisäksi pihi, eli haluaa hyvän haalarin mutta ei maksaa siitä maltaita. Ei toki. ;)

Muuttaisikohan vaaleanpunainen myssy asian?

Ohje: Thorpe by Kirsten Kapur pdf-ohje , ravelry-linkki
Lanka: Pirtin kehräämön hahtuva, kaksisäikeisenä - vastasi hyvin ohjeen tiheyttä
Puikot: 5mm
Nappi: oma, fimo-massasta tehty joskus muutama vuosi sitten
Muokkaukset: Jatkoin korvaläppien kavennuksia 3s asti ja laitoin kiinnitykseksi napin, solmut ei oo meidän neidin juttu.

Kommentit: Myssy on nerokas, suojaa hyvin niskaa, otsaa, korvia ja poskia. Nyt vaan tosiaan tarvis ehkä tehdä se kypärämyssy pienemmällä aukolla, jos hahtuva sattuis kutittamaan... Lilja muuten tykkäs, poseeras peilin edessä ja keimaili kameralle. :D

Villavarusteita

2008-11-27T21:26:00.003+02:00

Kaksi ihan ehdotonta talven perusvaatetta pikkunaperolla on mielestäni kauluri ja kypärämyssy, mieluiten ohuet ja lämpimät, eli merinovillaneulos sopi tähän parhaiten.
Kypärämyssyn kaava on SK 10/04, kauluri ja lapaset on suoraa piratismia.

Kommentit:
SK:n Kypärämyssyn kaava on tosi hyvän mallinen, ihanan kapea päälaelta, jolloin se istuu oikein mallikkaasti. Kasvoaukko asettuu hyvin, tosin saattaisin tehdä siitä vähän pienemmän, toivoisin paremmin otsaa suojaavaa kypärämyssyä.
Lapasten peukuista tuli vähän liian leveät, pitäisi kaventaa ne vielä.
Kauluri on hyvän mallinen, mutta kaularesorina käytetty merinovillaribbi on vähän löysää, lyhyempi olisi riittänyt. Toimii kyllä näinkin ihan hyvin, eikä ainakaan kiristä. :)

Lahjaksi mekko

2008-11-27T21:14:00.003+02:00

Kaverin tyttö täytti vuoden ja sai tämän pinkin velourmekon lahjaksi:

Kaava: Nasta liivihame, Ottobre design 4/2008, koko 86cm
Tykkään, ja niin tais tykätä saajan äitikin. :)

Kasaripastellia

2008-10-25T23:05:00.002+02:00

Oranssi-persikka-keltaista Malabrigo merinoa oli vain yksi vyyhti, enkä uskaltanut sen varaan jättää koko villiksiä, joten raidotin Loftilla, joka on paksuudeltaan ja kierteisyydeltään (tai siis kierteettömyydeltään) samaa luokkaa.

Silmukoita 88, puikot 4mm ja 4,5mm, menekki 116g.

Kuvattu ennen pesukonekierrosta - toivottavasti on käyttökelpoiset vielä sen jälkeen. ;)

Raitapökät

2008-10-14T19:38:00.010+02:00

Puikoilta pääsi eilen illalla pienen tytön uusimmat vaippahousut, Tiuhtis-villisten ohjeella nämäkin, tottakai. ;)

Istuvuus jälleen kerran oikein onnistunut, lahkeissa pari senttiä kasvuvaraa. Lankana Patons Classic Wool Merino (204m/100g), menekki 130g. Puikot vyötäröresorissa 3,75mm, sileässä neuleessa 4mm ja lahkeensuuresoreissa 3,5mm.

Raidoitus on muuten *4 krs ruskeaa 2 krs beigeä*, mutta lyhennettyjen kerrosten kohdalla etupuolella raidat on 2&2krs. Resorissa (2o2n) on kerroksia 15 ennen ja jälkeen reikärivin, lahkeensuun korkeissa resoreissa 18 krs (6,5cm)

Neulepinta näissä on aika tiivis, vähän väljempikin pitäisi varmasti, seuraaviin käytän vähän isompia puikkoja.

Silmukoita: 96
Tiheys: 10cm = 20s & 30krs
Housuosan leveys: 24cm, lahkeen leveys 9,5cm
Jotenkin sössin tossa haaran kohdalla, joten toisessa lahkeessa oli enemmän silmukoita kuin toisessa. Molemmista kavensin silmukat 20:een.

Näissä kelpasi poseerata - kunhan malttoi pysyä erossa kamerasta :)

Hyvin pysyy vyötärö paikallaan kurkisteluleikissäkin

Ja tämä kuva kertoo mitä meillä on nyt viime päivinä harjoiteltu - oikein urakalla.

Uus paita

2008-10-04T16:46:00.003+02:00

Tarve 1: Uusia kivoja vaatteita
Tarve 2: Pienentää kangasvarastoa
Lopputulos:
Kaava: Ottobre Design Woman 5/2007, kangas ruskeeta singletrikoota. Paita ei oo rypyssä vaan rypytetty sivuilta ja hihansuista. Raati kelpuuttaa. :)

Kankainen muovikassi

2008-10-04T16:30:00.005+02:00

Kaupan muovikassit on paitsi hyvän mallisia myös rumia ja turhan paksua muovia tuolla kaatopaikoilla. Meillä on ollut jo viisi vuotta käytössä kaksi kaupan paperikassin kaavalla tehtyä kangaskassia, ja kun törmäsin tähän ohjeeseen, tiesin että kokeiltava on. :)

Nää kolme kassia on vuoritettuja, ulkopuoli Finlaysonin puuvillaa, vuori jotain eurokankaan palalaarin puuvillakangasta. Yläreunassa neppi pitämässä ostokset kassin sisäpuolella. Näihin saa hyvin upotettua kangasta, jos sellaiselle tarvetta sattuu olemaan. ;) Seuraavat kassit kokeilen yksinkertaisesta puuvillasta.

Pieniä ompeluksia

2008-09-27T22:36:00.005+02:00

Tarve: Tumput jotka lämmittää ja joilla saa leikkiä hiekkalaatikolla, eli saa pestä koneessa.
Tilanne: Ei oo
Ratkaisu: Kirppislöydöstä piiretään kaava ja tehdään proto (kirppislapaset pääsevät kyllä käyttöön, mutta ovat liian hienot hiekkalaatikolle)
Arvio: Ei ole vielä sovitettu (napero jo yöunilla), mutta hyvältä näyttää - näitä lisää. (Nätimmän värisenä, kiitos.)

Materiaalina kaksipuolinen fleece (sisältä tummansininen, päältä tumma beige) sekä puuvillaresori (tumma oliivi)

Kaverin tyttäret täyttivät vuoden, ja kunhan tavataan, saavat he nämä pienet laukut sekä pienet kirjat jotka juuri mahtuvat laukkuihin. Lilja kantaa kaikenlaista mukanaan, joten taitaa hänkin tarvita oman pikkuisen kassin.

The Tasku

2008-09-27T22:16:00.005+02:00

Oliskohan se nyt tässä? Se Vaippa, jonka jälkeen ei enää uutta mallia tarvitse etsiä? SK:n 1/2008 lehden taskuvaipan kaava ei sellaisenaan oikein miellyttänyt, mutta kapeus oli kohdallaan. Muotoilin etureunan ja siivekkeet uusiks ja sovitin vaippaan fuzzin nepityksen, koko L. Tämä istuu kuin valettu meidän pikkuneidille, ja koon sanoisin olevan M/L. Näitä teen lisää.

Kankaat: ulkopinta keltainen BR-pul, sisäpinta kuivaliinaneulos (molemmat Myllymuksuilta) Kiinnityksenä KAM-nepit

Pipo pienelle

2008-08-22T11:05:00.004+02:00

No nyt on jo ainakin pipo kylmemmille keleille tuolle pikkuneidille.
Ohje: Suvi-Tuuli
Lanka: Wool, se vanha merinovillainen, kaksinkertaisena
Puikot: 4mm (alareunassa 3,5mm)
Muuta: Ohje on 43-45cm päälle, mutta paksummalla langalla tuli samalla silmukkamäärällä ihan sopiva, Liljan py on nyt 46cm, ja tuossa on vähän vielä varaa kasvaa ja tilaa kypärämyssylle. (Tuo nappi on muuten melkein saman värinen kuin pipo, mutta otti salamasta itseensä aikalailla, ilman salamaa taas väri oli ihan väärä, siniharmaa)

Malli on tosi hyvä, suojaa otsan, korvat ja niskan. Ja tarkoituksella tein piposta vähän tiiviimmän, ei tuule ihan niin vaan läpi. :) Solmun sijaan myssy kiinnitetään napilla, Lilja ei pidä nauhoista ja solmuista leuan alla. Julkaisukelpoista kuvaa ei kuumeisen pienen tytön päästä pipon kera nyt saanut.

Velouria minullekin

2008-08-13T21:16:00.004+02:00

Ei oikeus velouriin voi olla vaan lapsilla, eihän? Sitähän minäkin.

Suklaisen ruskea puuvillavelour muuntui minulle housuiksi eilen illalla. Kaava on Ottobre design woman 2/2008 -lehdestä, jazz-housun nimellä. Muokkasin kaavaa jonkinverran, jätin taskun pois, lyhensin lahkeita ja lisäsin löysän resorin lahkeensuihin. Lisäsin myös tilaa ei-vielä-kokonaan-hävinneelle mahalle, kun kaava tuntui ahtaalta.

No, lisätystä tilasta nipistin pois puolet sovitusvaiheessa ennen vyötäröresoria, ja yhden päivän käytön jälkeen totesin että se toinen puolikin oli turhaa, kyllä ne ylhäällä pysyy, mutta sopisi ilmankin.

Tää tykkää, tarvii varmaan toisetkin. ;) M tilasi itselleen myös.

Pinkki Paganiini

2008-08-11T21:34:00.008+02:00

Toisessa neliöliinassa mitat tulikin sitten aikalailla kuntoon. Mutta harjoituskappale tämäkin. :/

Paneelissa kankaana (molemmin puolin) Vallilan Paganiini - mun puolella kukkasia ja tintti ja miehen puolella mustavalkoisena viulun piirteitä. Olkaimissa ja tukikankaina valkoinen pellava kaapin kätköistä. Pellava oli yllättävän haasteellinen ommeltava - ohuutensa vuoksi jousti turhan paljon ja ompelujälki ei ole paras mahdollinen. Kangasta tarvitsi käyttää myös useampi kerros, jotta olisi tarpeeksi tukeva.

Oma haasteensa oli myös siinä että tein liinasta käännettävän, mutta olkainten kiinnitystikkauksia en halunnut näkyviin lainkaan. Ihan en ole tyytyväinen kaikkiin ratkaisuihin, mutta turvallisuudesta ei tingitty. Ärsyttävän paljon tuli myös pieniä virheitä, mutta niitäpä en kerrokaan, koska en usko että niitä muut edes huomaisi. Oma rima on näköjään laskettu. Huokaus.

Unituki on hupun muotoinen, kiinnitys on vielä laittamatta, mutta noihin leveisiin nauhoihin tulee nepit ja olkaimiin tulee lenkit jonka nauha kiertää. Unituen suunnittelu kääntöliinalle oli myös haasteellinen, mutta tähän ratkaisuun olen tyytyväinen. Unituessa on kasvuvaraa toivottavasti sopivasti.

Tässä vielä kuva Liinasta M:n päällä. M tykkää kovasti, taitaa olla enemmän hänen liinansa. Liljakin näyttäisi viihtyvän, kerran ollaan jo lenkillä käyty niin että tyttö oli isin kyydissä - siihen ei ole aiemmin suostunut, mutta nyt viihtyi hyvin!

Liian isoa ja liian pientä

2008-08-11T21:14:00.005+02:00

Kädentaitomessuilta ostettu käsinvärjätty 100%villalanka muuttui villahousuiksi tiuhtis-ohjeella. Tosin jouduin muokkaamaan ohjetta vähän, kun lanka uhaksi loppua kesken. Ja sittenhän ne housut jäi pieneksi. Kertaalleen on käytetty, suoraan puikoilta, hyvin toimi ilman lanoliinitusta, mutta ei oo kivan näköistä kun on niin pienet. Äh. Myydäkö vaiko säästää? Väri on kauniin vihreä, jos ei anna pienen camo-efektin häiritä silmää. ;)

Liljalle on 74cm osto-vaatteet jäämässä pieneksi, joten siitä voisi päätellä että 80cm on oikea koko (70cm pitkälle tytölle!). Ottobren kaavalla ompelin liivihameen ja velourhousut. Ihkut on mutta isot. Täytyy ommella 74cm kokoiset ensin käyttöön. Nyt kyllä ärsyttää ihan kympillä, mutta ehkä sitten keväällä (?) kun noi saa käyttöön niin ne on ihan ok.
Housut Ottobre Design 4/2007 (kaavaa yksinkertaistettu paljon, lahkeensuuresorit lisätty), liivihame OD 4/2008 (etutasku jätetty pois). Velourit Myllymuksuilta.

Muutenkin tuntuu että nyt pikkuhiljaa alkaa olla aikaa ja energiaa ommella, mutta se aika on siis illalla kun tyttö nukkuu (päiväunien aikana ei ehdi kun teekupin juoda), ja silloin on siis aika tehdä kaikki muukin mihin ei apukäsiä tarvita. :) Eli jospa nyt pikkuhiljaa alkaisi lapsi saada itse tehtyjä vaatteita. Pieni paniikki alkaa iskeä siitä että syksy tulee ja villasukkia, lapasia, pipoja ja kaikkea sellaista tarvitaan. Jotain voi toki ostaa edelleenkin. Ja ostetaankin. Ja onneksi on myös käsistään kätevä mummu, jolta syntyy kauniita neuleita hieman pikaisempaan tahtiin kuin äidiltä. :)

Puolisolki - half buckle

2008-07-13T12:01:00.009+02:00

Jälleen kerran kauan suunniteltu projekti valmistui kolmessa illassa, kunhan uskalsi aloittaa. Neliöliinaa on tehnyt mieli, ja loistava sametti olkaimiin löytyi Eurokankaan laatikosta. Paneelin kangas tuotti sitten enemmän ongelmia, kun kyse on kuitenkin lähes vaatteesta, mutta silti kuviossa saisi olla joku juju. Päädyin Marimekon vaaleansiniseen Lumimarjaan.

Ompelun ja mallin osalta olen muuten oikein tyytyväinen, mutta paneeli on liian korkea. Kuvittelin että korkeampi liina ei vaatisi pääntukea erikseen (ei vaadikaan) mutta enpä ajatellut että rajoittaisi lapsen elämää liikaa: Lilja ei tässä liinassa viihdy kun huomaa ettei pysty katselemaan ympärilleen, eikä saa käsiään vapaaksi. Tämä jää siis odottelemaan neidin kasvamista, jospa talvinen liina olisi talvella sopiva. :)

Tämä neliö ei ole varsianen mei tai, vaan oikeastaan half buckle, koska alavyötä ei solmita vaan kiristetään soljella. En halunnut kahta solmua päällekkäin, joten tuo on oikein hyvä. Oliskohan tuolle half bucklelle joku parempi (suomalainen) nimi paikallaan?

Edellisen viestin kommenteissa oli tunnustus. Kiitos siitä :). Jätän kuitenkin omalta osaltani tuon väliin, koska muutenkin olen riisunut blogini napeista yms. Koitan jatkossa muistaa enemmän linkata erilaisiin inspiraation lähteisiin, koska blogistan on aika suuri aarreaitta.

Kuten tämä pipo: ymmärsin pipon kaavoituksen Annikan blogin hatunteko-ohjeesta. Ensin tuli yksi vähän turhan iso pipo (käyttäjä jo löytynyt), toisesta tuli ihan sopiva, pienellä kasvuvaralla.

Kiitti äiti kun teit mulle pipon...

Vaippakorin väripilkut

2008-06-30T07:50:00.004+02:00

Luvattoman pitkä aika kului siitä kun nämä kankaat oli leikattu siihen että viimeisetkin tikkaukset ja nepit olivat paikallaan. Sarjatyön piti olla nopeaa, juujuu. Samaisesta SK:n kaavasta kuin pääsiäisen vaipat on nämänkin, tosin pienin muokkauksin. Hyvä on ollut malli käytössä, eikä ainakaan vielä liian pieni ole tuo M-koko meidän pikku plikalle.

Näissä viidessä vaipassa on sekä ulkopinta että sisäpinta puuvillavelouria, joka on mun mielestä loistava vaippamateriaali, kun pysyy niin hyvännäköisenä pitkään.

Näissä vaipoissa on myös puuvillavelour ulkopinnassa, mutta ihoa vasten on kuivaliinakangasta. Ylemmässä violetissa ja keltaisessa on Coolmax-neulosta ja alemmassa violetissa on Myllymuksujen kuivaliinaneulosta. Näitä kankaita kokeilin nyt ensimmäistä kertaa, jospa näistä saisi reissu- tai yövaippaan kuivan tuntuisen vaipan, kun ei kastunutta vaippaa heti voi vaihtaa.

Nämä kaikki on siis sisätäyttövaippoja, eli kiinteää imua ei ole ollenkaan, ja päälle tarvitaan kosteussuluksi villahousut. Tämä vaippatyyppi tuntuu olevan meille sopiva, kun itse vaippa ja imut pestään ja kuivataan erillään, tulee varmasti puhdasta ja kuivuu nopeasti. (Puhdasta tuli kyllä tavallisista sisävaipoistakin, mutta kuivuivat liian hitaasti - myin pois.)

Nepit vaipossa on muovisia KAM-neppejä, kuminauha Hemlinen 8mm kuminauha, pitäisi kestää 95 asteen pesua. (Kuminauhatieto lähinnä omaan muistiin, jos tuo onkin ihan sutta tai jos toimii oikein hyvin.) Reisikumppareiden pituus 14cm.

Voiko ruokalappuihin hurahtaa?

2008-06-18T21:23:00.008+02:00

Niinpä. Ei sillä että noita tarvis vielä, mut niitä on niin kiva tehä. :D Näiden tarina alkoi Koskikeskuksen Marimekon myymälästä, jossa kiltisti odottelin että joku myyjä tulis näyttään mulle kankaita kesähattuun ja neliöliinaan. (Miks ne on siellä tiskin takana???). Joku muu tajus itse hakea myyjän paikalle leikkaamaan vahakangasta, ja pakasta jäi vain pieni soiro joka lensi poistopalakoriin. "Kraa-kraa!" - pala oli tsekattava. ;) Kuusama -kerniä 34cm pala (myyjä mittas sentilleen tuon) riittäisi muutamaan ruokalappuun - eikö vaan?

Piirtelin kaavan jolla saisin kankaan parhaiten käytettyä, aika sommittelu siinä oli että sai kuvat jotenkin asettumaan. Kaukalotasku on näissä lapuissa nurjalla, eli kun taskun kääntää eteen, tulee siitä aika tukeva kaukalo johon sattumat saalistetaan. Ja vinokaitaletta meni n. 3,5m kumpaakin väriä.

Näistä vihreäreunaisista oikeanpuoleinen löysi eilen omistajan kaverin pojasta, toiselle vihreälle on myös saaja suunniteltu. Vasemman puoleinen okra-reunainen on Liljan, oikeanpuoleisesta en ole päättänyt vielä, jääkö vai jatkaako matkaansa. Kaikista näistä tykkään.

Ja tässä vielä kuvat lapuista kaukalot edessä, eli ihan ei noin pienestä palasta saa kuvioita kohdistumaan, otettiin sitten jotenkin istuvat taskut. :)

Kestävää paperia

2008-06-05T22:14:00.003+02:00

Liljan sotkuja saa melko usein olla pyyhkimässä, ja talouspaperia menisi aika reippaasti. Sen vuoksi ompelin muutama viikko sitten pinon "rättejä", talouspaperiarkin kokoisia liinoja, joissa toinen puoli oli kaapin perällä marinoitunutta valkoista interlockia ja toinen puoli joustofroteeta äitiyspakkauksen huppupyyhkeestä (kirppikseltä). Olisikohan niitä ollut 12kpl. Ihan mielettömän käteviä! :D Pehmeällä puolella pyyhkii pienen suun/niistää pienen nenän, froteepuolella pyyhkii kädet joihin ruoka on tarttunut jo tiukemmin. Liinan voi kastella, huuhdella välillä ja jatkaa projektia ;). Lopuksi pöytä ja syöttötuoli, ja liina pyykkiin. Tuo frotee on aivan ylivoimainen puuron yms. pyyhkimiseen pöydästä.

Muttamutta. 2-3 päivän vaippapyykkäysvälillä ei 12 liinaa (+liuta MaM miniharsoja) riitä mihinkään. Eli lisää piti tehdä. Nyt valmistui 8, ja vielä olisi ainakin 12 liinaan tota trikoota. Huppupyyhkeitä on myös. Lisäksi käytin jämäpalan okra-vaal.kelt. pallotrikoota neljään liinaan keittiöräteiksi. Nurjalla puolella ruskea joustofrotee, ei niin pehmeä kuin huppupyyhe, eli varmaan loistava keittiössä (vaippakäyttöön oli liian karhea, vaatteeksi ehkä kävisi). Nuo sopii kuin nenä päähän meidän keittiöön, jossa on vielä aidot 70-luvun sinapin väriset kaapinovet. :D

Vaatteiden suojaksi

2008-06-01T21:36:00.006+02:00

Kun pieni tyttö syö, syntyy siitä sotkua. Ja jotta vaatteilla olisi edes pieni mahdollisuus säästyä, tulee eteen laittaa jotain suojaksi. Ja ne muutamat ruokalaput ovat olleet toisinaan aika ruokottomassa kunnossa, kun vaan pahimmat putsaa pikaseen pois ja sit taas käyttöön. Ei ne joka välissä oo pesukoneeseen ehtiny.

Mutta nyt on uutta mitä laittaa. :)
Nämä kaksi on Finlaysonin kerniä, ostin joskus poistopaloista pienen soiron johonkin käyttöön. Mutta käyttö jäi väliin. Kolme perusruokalappua tuosta olisi saanut, mutta taskullisia, sovitetuin taskuin tuli vaan kaksi. Ihkuja sanon minä. Arjen pientä kaunetta. Mallina on äippälootan formaldehydiruokalappu (joka on käytössä sekin, pesin joo eka). Neppikiinnityksellä tietenkin. Voi olla että vielä kolmas säätöneppi tarvitaan, on vielä niin pikkunen tuo käyttäjä.

Ja sitten vähän arkisempia, mutta varmasti yhtä toimivia. Voi olla Finlaysonin kerniä nämäkin, on jämäpala vanhasta pöytäliinastamme (jota käytettin ehkä viikko, tykättiin pöydästä ilman kerniliinaa enemmän, tykätään edelleen).
Vihreäreunainen on sellainen pidempi malli, joka tulee lautasen alle. Katsotaan nyt vähenisikö lattialle päätyneet sapuskat noin, vai lentääkö koko lautanen.

Vaaleankeltaisella kantattu lappu on samalla kaavalla kuin edellinen, mutta siinä on tasku. Tasku on kaksinkertaista kerniä ja ommeltu ruokalapun nurjalle, jolloin suu aukeaa isommin käännettäessä eteen. Katsotaan miten toimii.

Näiden lappujen myötä opin vihdoin myös vinokaitaleen käytön. Aina se ommel on menny rumasti, näkyny väärässä paikassa ja nauha kiinnittynyt huonosti. Mieleni sopukoista kertasin ohjeet ja tein rauhassa, ja ihan hyviä noista tuli. Ei niitä kenenkään tarvii syynätä, ei ne täydellisiä oo, mutta kelpaa mulle.
Vinokaitale on muuten ihme juttu: Kaupassa on sitä kymmenissä väreissä, eikä mikään miellytä omaa silmää tai tuo sitä efektiä mitä olisi toivonut. Itse en vaan viitsi tehdä. Enkä kyllä ehtisikään tällä hetkellä.
(Valitsin labelin "kestoilua" tähän, koska järkyttävää kyllä, ruokalappujakin saa kertäkäyttöisinä!)

Silmukkamerkkejä

2008-05-24T20:49:00.007+02:00

Vanhassa blogissa oli tekemiäni silmukkamerkkejä kaupan. Nostan tänne myymättä jääneet esille uusissa kuvissa. Toistaiseksi en tee näitä enempää. Kuvien alla on hinnat postikuluineen, jos kiinnostut jostain merkeistä niin laitahan sähköpostia.

"Puolukoita ja mustikoita" myyty

"Tricolori" 4kpl/5€

"Pronssinväriset pitkät helmet" 4kpl/5€

"Vaalean siniset pitkät helmet" 5kpl/6€

Pahoittelen kuvissa olevia heijastumia, silmukkamerkit on pakattu sellofaaniin joka heijastelee noin...

Villikset valmiina...

2008-05-23T22:18:00.008+02:00

...mutta kenen jalkaan ne sopisi? Jos luo silmukat tammikuussa ja päättelee toukokuussa, niin eihän siinä kovin hyvin käy. Laitan nyt kuitenkin kuvia housuista, joihin on jo olemassa ohjekin. Julkaisin sen toistaiseksi kestovaippainfossa, ehkä vielä joskus täällä blogissakin tulee tuo olemaan.
Eli Tiuhtisvillikset edestä

Ja takaa (takana on siis korotus, lyhennetyin kerroksin tehty, jotta vyötärö pysyisi samalla tasolla sekä edessä että takana)

Sivulta (näkyy nuo lyhennetyistä kerroksista johtuvat pepun puolen leveämmät raidat sekä pepun osan muoto)

Ja vielä tarkempi kuva haarakiilasta sekä haarasaumasta

Housuihin kului Zitron Loft merinolankaa hiukka vajaa 100g, aloitin vyötärön ruskealla kun en uskaltanut riskeerata että kaksi kerää oranssinkirjavaa riittäisi pitkälahkeisiin housuihin. Nämä ovat kokoa M, ja oikeastaan vailla kotia. Eli jos kiinnostaa niin laitahan viestiä. :) (Mitat ennen pesua: Ympärys ennen haarakiilaa 44cm, Korkeus vyötäröltä haaraan 24cm, Lahkeen sisäreuna 15cm, Koko pituus 37,5cm, lahkeen ympärys 19cm) Muoks. MYYTY.

Pieniä mietelmiä

2008-05-23T21:44:00.006+02:00

Olen tainnut löytää sen kuuluisan ajan madoreiän toisen pään. Onko sinulla se toinen? Haluaisitko jo vaihtaa, vai pidätkö edelleen ruhtinaallisesta omasta ajastasi? Vai oliko mulla se toinen pää lainassa vaan? Palautinko edes ajoissa?

Yksi asia on varmaa. Blogin nimi oli väärä. Se oli sitä jo alun alkaen, tiedäthän: luot blogin, sille pitää keksiä nimi ja kaikki ideat karkaa päästä. Edellisen blogini nimi oli toimiva, mutta en osannut ottaa sitä käyttöön uudella blogipalvelimella. Leijonaemo ja vielä oikein kengurupuvussa kuulosti mahtipontisesti siltä että aikoisin kertoa meidän elämästä pikkunatiaisen kanssa ja liinailusta. Mutta kun uudella blogilla olikin tilaajia jo ennen kuin ehdin mihinkään listalle sitä ilmoittaa, niin eihän sitä nimeä enää "voinut" vaihtaa...

Tarkoitus on kuitenkin edelleen kertoa käsitöistä, mutta oikeesti: Niitä ei ole syntynyt yhtään! Tai ainakaan mitään bloggaamisen arvoista. (Kuka sitä nyt lisäimuista ja muista räteistä jaksaa kuvia räpsiä yms.)

Uusi nimi, Pikku Juttuja madaltaa toivottavasti omaa kynnystäni kertoa pienistä asioista, elämästä ja käsitöistä. Jonkinverran juttuja voi olla kestoilusta, jotain liinailustakin. Mutta käsitöihin haluan palata pikimmiten.

Entä mitä meille kuuluu? Meillä on pian 9kk täyttävä vauhdikas tyttönen. Kontaten ja ryömien pääsee aika moneen paikkaan. Tänä aamuna sain seuraa suihkuun, pientä ihmistä ei pätkääkään kiinnosta kastuuko vaatteet, kun lattialla on vettä jota lätistellä! Keräyspaperit kutsuu koristansa seireenien tavoin, ilmeisesti painomuste on hyvänmakuistakin. Tämän kuvan oton jälkeen vietimme mukavan tovin laittaessa takaisin yhtä läppärin näppäimistä.

Hyvää Pääsiäistä!

2008-03-22T13:14:00.006+02:00

Ja vaipatinta taas pukkaa. Myllymuksujen kaavaa (SKL 1/2008) piti kokeilla, mutta en kyllä halunnut askarrella mitään pyöreitä takasiivekkeitä, eli siinä kohtaa oikaisin vähän. Etureunaa levensin pikkasen myös, jos vaikka pysyis paremmin paikallaan.

Eli M-kokoinen sisätäyttövaippoja puuvillavelourista, ei minkäänlaista kiinteetä imua, väreinä oranssi ja keltainen (vaipan sisällä toinen väri). Nepit oranssissa vaipassa keltaiset, keltaisessa punaiset. Kaavassa oli vain tarrakiinnitys ja siivekkeet aika leveät, joten kokeilin kaksirivinepitystä näin. Täytyy katsoa miten toimii käytännössä. Takakuminauhan laitoin 12cm pitkänä ja reisikumpparit 14cm. Ja kaikki kujiin ommeltuna. Tuntuu että vähän kuminauhaa edessäkin voisi olla paikallaan, jos istuisi vähän paremmin. Ja ton takasiivekkeen alareunaa vois vähän pyöristää kaventaen.

Tosi kivan näköiset tuli, ja paljon hauskempi ommella kuin tylsät beiget tai luonnonvalkoiset tms. (joita täällä on tullut ommeltua muttei postattua). Harmi että M tilasi nyt pinkin ja limenvärisiä vaippoja, kun sellaisia kankaita ei omasta takaa löydy - taitaa olla pakko napsutella vähän... ;)

Ja sitten pieni vilautus vaipan käyttäjästä päivittäisessä kurkuntuhoomistouhussaan. Syöminen on meinaan vakavaa puuhaa, ja kurkku ihan mielettömän hyvää. Varsinkin kun ruokavalio koostuu perunasta, porkkanasta, kurkusta, mustikasta ja vadelmasta (jälkimmäisiä kahta ei saa itse syödä, tylsä äiti). Katsotaan nyt kuinka kauan kurkku on pop :D

Lisää futseja

2008-03-07T10:41:00.003+02:00

Niin, ne ruskeat Fuzzit. Nää on ollu kyllä jo hyvän aikaa käytössä, ihan kivasti toimii. Näihin ompelin kuminauhakujan vähän leveämpänä, mutta kyllä toi imun paikka sais olla kapeampi. Joskus falskaa reisikumpparin kohdalta kun ei olekaan imua siinä kohtaa mihin neiti sattuu pissimään. Eli ihan samalla kaavalla ei uusia varmasti tule, täytyy vähän vertailla että miten leveä se orig. fuzzi oikein on. Tuon kaavan olen siis saanut kaavana, en vaippana.

Uutta vaipatinta

2008-01-28T18:58:00.000+02:00

S-kokoiset fuzzit jäi jo kauan ennen joulua pieniksi, eli korkea aika oli saada uusia. Nää kolme mä tein saadulla m-kaavalla, mutta on kyllä tosi leveet haarasta. Toisaalta, istuivat ihan hyvin kapeammilla imuilla, että väliäkös tuolla?
Kosteussulkuna ruosteen värinen br-pul ja ihoa vasten ruskea microfleece.

Näyttäpä ne hassuilta kuvassa, ihan tasasia ja hyviä ne oikeesti on. Ja ruskeesta pulista leikatut kappaleet on jo nepitetty, kukahan ne ompelis?

Viimeinen villahousu

2007-12-23T17:32:00.000+02:00

No ei vaan, mutta ehkäpä vihdoin viimeinen versio. Nyt nimittäin löytyi meidän tsi-villahousumalli. :) Näitä tulee kyllä tehtyä lisää. Monetkohan villahousut lapsi vois tarvita, kun noi babyidean wool longiesit ja shortiesitkin on niin ihania (ja ihanan pehmeitä)? :D

Näissä lankana valkoinen Zitron Loft merino, 106g pääteltynä, eli ihan ei kaks kerää tainnut riittää. Aloitin vajaasta kerästä, eli en pysynyt menekissä mukana neuloessa.

Kengurukuvia ja hamppua

2007-11-15T19:27:00.000+02:00

Tänään oli taas sellainen päivä: päiväunet ulkona reilu puoli tuntia. Paljon kivempaa nukkua sylissä tai liinassa. :) 2,5 tuntia tyttö nukkuikin M:n liinassa, mukavan näköistä kyytiä:

Ensimmäisen kuva otettu pari minuuttia liinaan laiton jälkeen: NukkuMatti tuli ja nouti mukaansa. Pieni tyttö ei tosin nuku ihan paikallaan, pitää liinassakin kiemurrella ja asentoa hakea. Kuinkahan oikeaoppinen asento Liljalla on tossa toisessa kuvassa?

Täällä tapahtuu kaikenlaista: kymmenviikkoinen tyttönen hymyilee onnellisena hampaatonta hymyään ja nauraa hykertää äänettömästi. Hoitopöydän kasvopaperilaatikon päivänkakkarat kuulee aina uusimmat jutut, neuvolan hymynaamalle naureskellaan. Kädetkin on jostain kummasta ilmestyneet, niitä jäädään hämmäsetelemään, kunnes ne taas jotenkin katoaa näkökentän ulkopuolelle. Ja hirmu tahto olis kääntyä vatsalleen, ja jokunen kerta se onkin ollut tosi lähellä, vaan toinen käsi on jäänyt hullusti jumiin. Pää on vielä vähän raskas, mutta kyllä sitä aika kauan jaksaa kannatella.

Vaippatehdas käy läpi projektia "täydellisen vaipan metsästys", ja tulosta syntyy. Sisävaippoja, prefoldeja ja taskuvaippoja, siinä tämänhetkiset tsi-vaipattimet. Sisätaskuja pitäis kans kokeilla.

Tsi-fuzzit onnistui yli odotusten: ne toimii! :D Nämä kolme ekaa fuzzia on ommeltu limenvärisestä PULista ja microfleecestä. Nepit meloninväriset. Koko S, sisällä kaikissa bambu-prefold, säädetty vaan eri neppeihin.

Kunnon imukyvyn perässä lähdin kokeilemaan hamppua. Aloitin Myllymuksujen hamppujoustofroteesta, ja ainakin toistaiseksi olen tuohon tyytyväinen, vaikutta pehmeältä ja mukavalta. Kaavana näissä Cuddle buns bicini cut, kiinteässä imussa hamppua 4krs. Vasemmanpuoleisessa cuddlessa on puuvillavelour pinnassa ja ihoa vasten. Oikeanpuoleinen on kokonaan hamppua.

Ommeltuja juttuja

2007-10-27T15:22:00.000+02:00

Aivan meinaa tämä blogi jäädä vaille huomiota, kun on vähän muutakin tekemistä. Muiden blogeja seuraan samalla kun imetän, sen vuoksi kommenttien kirjoittaminen jää melko vähälle.

Jotain olen silti ehtinyt ommellakin, tässä jotain niistä:

Haalari kokoa 50cm, kankaat oli leikattu jo ennen Liljan syntymää, mutta ompelu oli jäänyt kappaleiden huolitteluun sekä vuorin ja vanun yhdistämiseen. Päällikankaana on ihanan pehmoinen puuvillavelour, keltainen ja oranssi, vuorina keltaoranssi raitatrikoo, välissä ohut vanu. Oikein sopiva puku vaunussa nukkumiseen ja liinailuun. Settiin kuuluu myös töppöset, kauluri ja myssy, kaikki kuvassa mukana. Tumput on leikattuna, mutta taitaa jäädä ompelematta, Miraakkelin Kivat-poistomyynnistä löytyi hyvät keltaiset tumput. Kaava haalariin on Ottobresta 5/06.

Mekko kokoa 56cm, kaava SKL, numeroa en muista. Muokkasin kaavaa jonkinverran, jostain syystä en löytänyt suoraan kaavaa tällaiselle yksinkertaiselle essumekolle. Tekemääni kaavaa piti testata, koska äiti ompelee siitä Liljalle juhlamekon (johon en uskaltanut itse ryhtyä tässä vaiheessa). Kangas on ohutta ja pehmeää, vähän joustavaa farkkua, vuori ohutta trikoota. Nallekuva viime vuoden käsityömessuilta ostettu. Kiinnitys kahdella nepilä takana. Tästä tuli söpö, pari kertaa ollut jo käytössä (ja jää kohta pieneksi).

Ensimmäinen Cuddle Buns, kokoa nb. Näitä tein kaksi, kokonaan puuvillaisista kankaista (halusin nähdä mihin riittäisi - ei mihinkään on vastaus). Ulkopuolella ruskea puuvillajoustofrotee, sisällä valkoinen. Kiinteinä imuina sherpaa 3krs, boosterissa sherpaa 2krs + microfleece ihoa vasten. Toi buusteri on ihan turha, mutta vaippa on loistava kun sisällä on 2kertainen bambufleece taiteltuna nelinkerroin. Jatkossa siis bambua tai hamppua luvassa. Istuvuudeltaan cuddle in ihan meidän juttu, mutta noita nb-kokoisia ei kai viitsi kovin montaa enää tehdä.

Jos vaikka päivittäis välillä

2007-10-04T20:23:00.000+02:00

Ihan ensiksi: Kiitos kaikille onnitteluista! Tässä ollaan ihan onnesta soikeina ja pienestä tyttösestä aivan haltioissamme...

Viimeisten neljän viikon aikana ei tekemisen puutetta ole ollut, tyttönen on kyllä huolehtinut siitä. Ja mielellänihän minä toki häneen keskityn, se vaan tarkoittaa sitä että jotain muuta voi jäädä tekemättä...

Sarjassamme "hyvin suunniteltu" tämä hylly oli vaarassa jäädä vain puoliksi tehdyksi - toisin sanoen se oli aika pitkään "aloittamista vaille valmis". ;) Meillä ei säilytystilaa ole mitenkään liikaa, vaan kaikki mahdollinen tila on otettava käyttöön. Vauvan vaatteille ei oikein ollut järkevää paikkaa, joten joskus alkukesällä kaavailin paperille idean tästä hyllystä. Meinasin heittää sen samantien pois, koska oletin järkevän mieheni pitävän hyllyä turhan hankalana toteuttaa. Enpä tuntenut taaskaan miestäni - hän innostui ajatuksesta ihan oikeesti. Materiaalina hyllyssä on mäntyliimapuulevy. Leveys on 76cm - juuri sen verran kuin tuohon väliin mahtui.

Sahauksen M hoiti, mulla ei ison mahan kanssa ollut mitään asiaa sellaisiin hommiin. Vahata sentään sain, OsmoColorin konjakin sävyisellä vahalla tavis liimapuulevy sai ihan uuden ilmeen, ihan oikean huonekalun ulkonäön. Kasaamiseen mua tarvittiinkin, mutta samalla olin kyllä tielläkin. :D Niin, se puoliksi tehty - tämä hylly valmistui kaksi päivää ennen Liljan syntymää. Myös pienen vaatteet ovat nyt oikealla paikalla, hyllyssä.

Jotain muutakin oli valmiina vauvaa varten: kuvan keltaiset villasukat ja bambujoustofroteiset potkarit. Kesken taas oli kahdet potkarit ja kaksi paitaa bambusilkistä - olin juuri niitä ompelemassa, kun piti lähteä synnytysvastaanotolle "näytille". Mä kyllä kuvittelin palaavani vielä illalla kotiin ompelemaan ne valmiiksi. Tuli sitten muuta.

Ompelu pienen vauvan kanssa ei suju ihan niin näppärästi, mutta nuo valmistui kyllä ajoissa, siis vielä sopivat neidille. Bambusilkki on kyllä ihanan pehmeää, taitaa Lilja jatkossakin saada alusvaatteita siitä.

Ihana Pieni

2007-09-10T20:53:00.000+02:00

Elämäni ison vatsan kanssa päättyi perjantaina kun tämä pieni prinsessa syntyi meille:

Liljan mitat: Paino 3140g ja pituus 47cm, myssyn koko 33cm.

Lyhyttä lahjetta ja pitkää vartta

2007-08-22T06:56:00.000+02:00

Nää lyhytlahkeiset villahousut on kyllä ollut valmiina jo jonkun aikaa, seuraavat on jo melkein valmiina. ;) Kysehän ei ole siitä että näitä oikeesti tarvittais kauheeta määrää, vaan siitä että kehittelen tota omaa mallia eteenpäin, toivottavasti parempaan suuntaan. Näissä kokeilin saada haarakiilasta fiksumman näköisen - ja onnistuin. Seuraavissa housuissa onkin sitten "kuja" vyölle... Tilaahan näissä on pepun puolelle tehty lyhennetyin kerroksin. Ohjeen rykäsen tänne sitten kun olen saanut kerättyä kylliksi rohkeutta, kokeiltua eri kokoja ja koeneulotuttanut ohjeen jollakin... :)

Kaverini näki livenä nämä mummomagneetit, tosin jalassa ihkut raitasukat Austermann Stepistä. Tästä innostuneena hän oli ostanut kerän samaa lankaa tehdäkseen vauvalleen samanlaiset. Ohut lanka ei sitten napannutkaan, hän antoi kerän mulle - ei kuulemma saisi aikaiseksi siitä mitään. :( Lupasin tehdä hänen pojalleen pikkusukat langasta kiitokseksi langasta. Eli tässä ovat, ystäväiseni, koska tavataan? :)

Pikkumiehellä on kapeat sääret ja pitkät jalkaterät, toivottavasti näistä sukista tuli nyt (liinailevalle) vauvalle sopivat! Puikot resorissa ja kantapäässä 2mm, muuten 2,5mm. Silmukoita resorissa 36, kavensin kantapään jälkeen silmukkaluvuksi 32. Pituus kantapäästä varpaisiin 7cm, varren pituus 9cm.

Ensimmäisen sukan jälkeen katkaisin langasta vain reilun metrin pätkän pois, ja sainkin liki identtiset sukat, mitä en kyllä ollut odottanut tapahtuvan tällä langalla... Täytyy varmaan tehdä vielä omalle pienelle samanlaiset - M tykkäsi näistä myös. Lankaa kului huimat 14g, eli kyllä tosta muutamat pikkusukat vielä tulee... :D

Ihkupihkuvillikset

2007-08-10T12:45:00.000+02:00

Tää helle hajottaa mut pian - onneksi ei ole ollut koko kesää tällaista. Pienikin yritys tehdä jotain kivaa kostautuu turvonneina koipina ja pinkeenä olona. Kävin aamusta kaupassa ostamassa anasmehua ja purkkiananasta, jospa se edes vähän hillitsisi tota nesteen kertymistä. Olis kiva saada pitää nilkkansa vielä vähän aikaa - ja omat kengät jalassa. ;)

Tällaisena ihanan nopeana työnä puikottelin pienet villahousut Loftista. Noi on nyt pienimmät mitä olen tehnyt, tuo tuleva käyttäjä kun ei ilmeisesti ole erityisemmin koolla pilattu. Täytyy kai toisella sopivat villahousut olla?

Ohje on oma, neuloessa eteenpäin pohdittu. Silmukoita 68. Lankana Zitron Loft, väri "kevät sateenkaari", Kestovaippakaupasta ostin. Puikot resorissa 4mm, sileällä osuudella 4,5mm. Loft on kyllä tosi ihanan tuntuinen lanka, ja ihanan nopea neuloa. Värit vaihtuvat tässä langassa kivasti, ei pätkävärjättyä, muttei liian pitkiä väriliukujakaan. Yksi kerä melkein riitti, langan menekki oli 51g, eli pari metriä korkeintaan tarvittiin toisesta kerästä.

Muotoilusta: Pepun puolelle tein lisätilaa muutamalla lyhennetyllä kerroksella ja haaraa levensin myös muutamalla silmukalla ennen lahkeita. Tuon levennyksen olisi voinut saada siistimmin, samoin haarasauman. Taidan tehdä toiset samanlaiset mutta lyhyemmillä lahkeilla vielä. Ja kokeilen saada tuosta haaran levennyksestä ja saumasta siistimmän... :) Ja tietysti näitä varmaan tulee useammassa koossa vielä lisää... (Kuvassa muuten näyttää siltä että toinen lahje olisi lyhyempi, se on harhaa, kyllä ne samanpituiset on! ;) )

Olen ADDIkti ;)

2007-08-07T11:16:00.000+02:00

Tuskastuin lauantaina taas. Jos kerran kaupungissa on kauppa jossa myydään addin puikkoja, niin miten siellä aina kehdataan sanoa että "valikoima on just nyt vähän huono" tai että "ei sitä kokoa oo ku ei sitä juuri kysytä". Lauantaina kävin siellä taas, kaipasin 2,5mm pyöröjä, mieluiten 60cm (mut 40 tai 50 ois kelvannut). Yksiäkään 2,5mm pyöröjä ei ollut. Myyjä vilpittömän tyytyväisenä yritti tarjota mulle 3mm pyöröjä. (tähän sellanen "hymiö joka raapii päätään") Ihanko oikeesti vois noin vaan korvata 2,5mm puikot 3mm puikoilla??? Mitäs jos menisin ens kerralla kysymään välikoon puikkoja - oiskohan ne kuullu sellaisista?

Kiire saada noi puikot oli kova, Lanettia piti saaada puikoille - tai siis oli jo, sukkapuikoilla, jotka oli vähän turhan lyhyet. VapaaValinnasta sitten vaan ihqut Novitat kyytiin. :p Kotiin tultuani sitten click click - ja kas! Mulle oli ihan tostavaan tulossa puikkoja kotiin... ;) Tätä vaihtoehtoa en valitettavasti muistanut kaupungilla käydessäni...

Ja sitten unohdin koko jutun. Oikeesti. Tänään sitten postilaatikosta löytyikin kiva ylläri (nopeeta toimintaa, en voi muuta sanoa!): Muutamat addin pyöröt (niitä ohuita joita ei kukaan koskaan kysele), 15cm sormikaspuikot ja muutama virkkuukoukku (vaikka kyllä mielessä kytee vielä haave tällaisista koukuista). Tällainen pieni outous kuitenkin pisti Vuorelman sivulla silmiin: "materiaali: niklattu messinki". Vaikkei saksankielen taitoni kovin kehuttavat ole, luulisin silti pakkauksen "spitzen nicht genickt" tarkoittavan jotain muuta kuin "niklattu". ;) Ja tämähän sopii mulle, olin melko varma että asia olisi näin, nikkelipuikkoja en voisi käyttää... Pitäisiköhän Vuorelmalle pistää ystävällistä sähköpostia asiasta?

Novitan puikot korvattiin nopeasti (huhuu! tarviiko joku 2,5mm 60cm novitapyöröjä?) ihanasilla addeilla, ja työ alkoi sujua heti pehmeämmin. Mikä siinä on että ne liitokset on muille ihan mahdoton tehtävä? Ok, en mä ihan kaikkia puikkomerkkejä oo kokeillu, onhan niitä muitakin hyviä...

Tuosta keltaisesta Lanetista on tulossa tällainen pienenpieni neuletakki, kietaisumallia. Nyt vaan ihmettelen ton ohjeen hihoja: ohjeen tiehys on 28s/10cm, ja hihoja varten on tarkoitus luoda vain 7s kappaleen molempiin reunoihin (siis takki neulotaan yhtenä kappaleena). Tämä tekisi hihalle pituutta kokonaiset 2,5cm! Musta tuntuu että jätän vaan merkit siihen väliin mihin hiha tulee, poimin sopivan määrän silmukoita ja teen hihat jälkikäteen. On jotenkin vaikea muuten hahmottaa miten paljon silmukoita tarvitaan. Onko joku muu neulonut tuon takin? Malli on Erika Knightin kirjasta Neuleita kullannupulle (Simple knits for Cherised Babies), ja ohje on "aina oikein -neuleinen kietaisupaita".

Grattis lilla (?) jag! :)

2007-08-04T06:46:00.000+02:00

"Muminmamman släpade ihop stenar till en eldstad för att värma upp pannkakan, hon samlade ved och bredde ut blordduken i sanden med en liten sten i varje hörn för att den inte skulle blåsa bort. Hon radade ut alla kopparna och grävde ner smörburken i den våta sanden i skuggan av en sten och slutligen satte hon en bukett strandliljor mitt på bordet.

-Kan vi hjälpa dig med nånting? frågade Mumintrollet när allt var färdigt."

Ylläoleva lainaus on yksi ehdoton lemppareistani Tove Janssonin teksteissä, ja tuo löytyi eilen siskoni askartelemasta onnittelukortista. Olinkohan kertonut hänelle asiasta, vai oliko sattumaa? Siskon kortti on tuo oikeanpuoleinen, M:n kortti on vasemmalla.

Vanhenin siis eilen taas vuodella, aamulla sain M:n askarteleman kortin (aamupalan olin syönyt jo aikaa sitten siinä vaiheessa kun M heräsi ;) ) ja tämän tultua töistä sain kukkia. Käytiin illalla syömässä hyvää ruokaa, ja siinä sitä ohjelmaa sitten oli ihan tarpeeksi. (Tässä kuvassa näkyy myös meidän ihana uusi olohuoneen tapetti...)

Fammo ja Faffa onnitteli sähköpostilla, johon oli liitetty serkkupoikani taideteos:

Ja lopuksi jotain ommeltua, jota M kovasti patisti mua saamaan valmiiksi. Olin jossain mielenhäiriössä kertonut ompelevani jonkunlaisen kassin sairaalakassiksi. Tämä oli sitten jäänyt mieleen lupauksena. Ensimmäinen versio valmistuikin aika nopeasti, mutta siinä tuli joku ihme mittahäiriö: olen yleensä ommellut kassit niin että pohjan ja reunojen "varat" on samaa kangaskappaletta kuin kassin kyljet, nyt halusin tuollaisen reunuksen joka kiertäisi ympäri kassin ollen myös kantohihna. Ekasta kassista tuli sen kokoinen että vauvan olisi voinut tuoda siinä kotiin. :S Tämä toinen on nyt sitten sopiva, hitusen isompi olis kai voinut olla, mutta riittänee... :)

Kangas on Eurokankaan verhokangaspoistopalalaatikosta (ihana sanahirviö ;D) ja kankaan raidoitus määräsi aika pitkälle kassin muotoa ja kokoa. Vuori on kätköistä löytynyttä tiivistä pellavaa - melkein kuin mankeliliinaa. Sisäpuolelle ompelin erilaisia taskuja, tota kassia kun on tarkoitus voida käyttää jatkossa esim. olkalaukkuna tai hoitokassina. Kantohihnaa vahvistamaan pujotin jotain sellaista paksua litteetä nauhaa, jonka nimeä ja käyttötarkoitusta en tiedä - sopi tähän tarkoitukseen ihan hyvin. Yläreunassa on pala leveää tarranauhaa (Aplix), ja koukkupuolen suojaksi ompelin tollasen kangaspalan jonka toisella puolella on pehmeää "tarrakangasta" (siis eri laatu kuin varsinainen tarranauha) - ettei turhaan tule revittyä vaatteitaan tai muuta siihen ärhäkkään koukkupuoleen.

Tykkään tosta kassista kyllä, mutta sen ompelu herätti liudan ristiriitaisia ajatuksia: en halua vielä tätä tarvita... :S Jos intoa riittää, tulee samasta kankaasta vielä meikkipussi, kangasta on vielä vähän. Nähtäväksi jää myös mitä sille jättiläiskassille tapahtuu, saanko siitä talteen sopivat palat, joista saisi sitten toisen kassin. Harmittaa sen epäonnistuminen, aika paljon tuhlasin aikaa sen kanssa, taskuja siinäkin on ihan kiitettävästi...

Puikoilta on valmistakin syntynyt, mutta esittelen vasta kun koko sarja/kokonaisuus on valmis. :)

Laatikkoa kaivellen

2007-07-27T14:49:00.001+02:00

Edit: jotain outoa tekstin näkymässä, sori...

Niin, äippälootahan tuli jo hyvän aikaa sitten, ja ajatuksena oli tuolloin kirjoitella siitä jotain. Sitä pitää koko äitiysavustusta ihan itsestäänselvyytenä: "siis sehän kuuluu kaikille", ja valittavana on raha tai pakkaus. Musta tuntuu että jos olisin ottanut rahan, niin ajattelisin samoin edelleen. Mutta kun me tota laatikkoa yhdessä availtiin ja hämmästeltiin, niin kyllä se aika hämmentävää oli. Sisältö on oikeesti runsas, hyödyllinen, järkevä ja ihana! Väreista ja kuoseista ollaan usein montaa mieltä, ja aina tuntuu riittävän niitä jotka siitä purnaa. Mutta tällä kertaa mun mielestä sekä värit että mallit oli oikein hyviä. Pääväreinä oli luonnonvalkoinen, vaaleankeltainen ja vaalea turkoosi. Tässä valittuja osia kuvattuna, mun mielipiteillä maustettuna.

Mun ehdoton suosikki, 60cm body ja potkarit. Koko pakkauksen "uskaliammat" värit. ;) Ruokalappu olis sopinu tähän kuvaan myös, oli sellainen ruskearaidallinen (eri ruskean sävyjä, suoraan 70/80-luvun vaihteesta - kuten moni pakkauksen tällä hetkellä saava äiti itse...)

Myös tämä pussilakana saa multa täydet pisteet kuosin puolesta. Ihana!

Nämä bodyt kuvastavat pakkauksen yleisilmettä , mutta kuvan otin koska nuo ovat molemmat 70cm! Tuo valkoinen on suomalaisen Kinderitin ja turkoosi Tutan. Valkoisessa kietaisubodyssa on toisella sivulla kaksi ja toisella kolme tuollaista organzanauhaa sitomista varten, haarassa nepparit. Tuntuvat oudolta solmia, aika liukkaat. Ja sitten tuo koko: leveyttä on kyllä 70cm vaatteen verran, mutta pituus on kyllä kadonnut jonnekin matkan varrella... Ja kyllä, olen pesun jälkeen kuivannut molemmat rummussa, vaikka kaikista se kiellettiin, meillä ei ole tilaa jatkossakaan niitä narulla kuivatella. Kinderitin pyjamahaalari kyllä oli ihan sopivan mittainen.

Haalari taitaa olla se joka aina herättää keskustelua. Monesti tuo haalari on ollut tosi iso, siis taaperokokoa, mutta kankaasta joka ei kosteutta ja kulutusta kestä. Nyt sitten tuli meille ainakin ihan nappiin haalari: koko 68 - sitä ehtii vielä tulevan talven aikana tarvita. Kangaskin tosin vaikuttaa olevan nyt enemmän haalariin soveltuva, vaikuttaa ainakin tuulenpitävältä, voi hylkiä kosteuttakin. ;) Väri on kauniin neutraali, tuollainen vaalea beige (oikeanpuoleinen kuva taitaa olla lähempänä totuutta), ja kirjottu pupukin on ihana. Tykkään. Tuohon haalariinhan kuuluu myös toppamyssy, -töppöset ja -tumput, myssy vaikutti äkkiseltään olevan isompaa kokoluokkaa, mutta haitanneeko tuo?

Kevyttoppahaalarikin on kaunis, neutraalin valko-minttu-raidallinen. Tämä haalari on kyllä niin ihanan pehmeä! Tästäkin tykkään.

Toinen aika usein keskustelua herättävä on kai makuupussi, ja siis sen väri. Makuupussin tarpeellisuutta tuskin kukaan kyseenalaistaa, se on oikein käytännöllinen, sopivan paksu vaunuissa käyettäväksi. Tämän vuoden pakkauksen pussi on mielestäni ihan ok, viime vuoden pussista en niinkään tykännyt. Eihän tuo ole ollenkaan meidän vaunujen värinen, ja pikkasen poikavauvaa suosivakin on. ;) Eli valkoista, beigeä eri sävyissä ja vaaleansinistä tuossa pussissa on. Oikein hyvä.

Tämä viimeinen kuva onkin sitten se vaate joka tuskin tulee käyttöön: valkoinen pipa. On jotenkin vähän onneton jo valmiiksi, ei-minkään-näköinen. Sairaalamainen. Mutta hei, tostahan saa hyvän kaavan trikoopipoon, eli käyttöön tulee tämäkin! :D

Muita ajatuksia herättäviä asioita oli pakkauksen kestovaippa ja harsot. Siis mun mielestä on hyvä juttu että kestovaippa-ajatusta herätellään pakkaukse myötä, mutta mitä siellä silloin tekee kovan koppurainen flanellivaippa? Vaippa on imsevimsen luomuflanellisisävaippa, mutta ostamani imsevimsen luomuflanellineliöt tuntuvat olevan ihan toista maata: ihanan pehmoisia ja mukavia. Siitä pääsenkin harsoihin: joo, jotkut vaipattaa harsoilla, toisille pakkauksesta löytyy seitsemän puklurättiä. ;) Mitä nuo tulevat meillä olemaan, se jää nähtäväksi...

Yhdet potkuhousut joudun lähettämään asiakaspalautuksena, pesun jälkeen pääntieltä tikkaus oli pettänyt, kaunis tere oli lähtenyt irti. :(

Pakkaus oli siis pääasiassa oikein hyvä. Minä peräänkuuluttaisin lisää raikkaita värejä vaatteisiin. Ja milloinkas se villahuopa on viimeksi pakkaukseen kuulunut? Ne oli aika ihania...

Punaista söpöstelyä

2007-07-27T14:38:00.000+02:00

Neulova ystävä, joka on ystävällisesti testineulonut villahousuista kirjoittamaani ohjetta, sai tuossa muutama viikko sitten vauvan, ja häntä lahjoin tällä ihanaisella sisävaipalla. Tiesin että tyttöselle ei juurikaan mitään vaaleanpunaista olisi, niin tuon pienen vaaleanpunaisen pupun yhdestä flanellikankaasta aplikoin söpöilemään vaipan edustaan. :)

Vaippa on tehty mummut nb -kaavasta pienennettynä, reisikuminauha on tikattu vain sisempään kankaaseen. Sisimpänä on bambujoustofrotee, uloimpana on punainen trikoo jonka alla vahvikkeena flanelli. Imuissa joku määrä sherpaa ja bambujoustofroteeta (saattaa olla 2+2, en kyllä muista, pitää oikeesti ruveta kirjoittamaan ylös noi piiloon jäävät jutut).

Eilen sain kuulla että nuo ovat toimivat, eli uskallan niistä kertoa... ;)

Pientä valmistuu

2007-07-17T17:50:00.000+02:00

Tuntuu et mä teen kokoajan jotain, mut mitään esiteltävää ei oo. Tahti on kyllä hidastunut, et ei sitä niin paljoa saa aikaiseksikaan. Loppuviikosta piti vähän toppuutella tahtia muutenkin, vähän liian tiukkaan tahtiin tuli oltua liikenteessä, ei ollut olo enää kovin hyvä.

Onneksi joku sentään saa jotain aikaiseksi, siis jotain aikas hienoa... :) Livenä en oo tota vielä nähnyt, on varmasti ihana!

Itse olen ommellut vauvan sänkyyn yhden aluslakanan flanellista ja kaksi patjansuojusta. Eipä taida niistä kuvaa viitsiä laittaa... (vaikkei niissä mitään vikaa olekaan)

Yksi kerä Garnstudion Safrania (100% puuvilla) on muuntautunut pieniksi sukiksi. Ensin tein noi kuvassa oikealla olevat, kokoa " ihan kivat, sopii sitten aika pian potkuhousujen päälle", mutku mä halusin sellaiset paljaaseen jalkaan sopivat, niin keskimmäiset oli jo aika lähellä, vähän ehkä pulleat. Vasemmanpuoleiset sitten ovatkin varmaan heti sopivat (muutaman viikon ajan). Noihin viimeisiin olisin tehnyt pidemmät varret, jos olisin uskaltanut, pelkäsin vaan langan loppumista, turhaan: sitä jäi vieläkin vähän... Eli yhdestä 50g:n kerästä ovat nuo kaikki. :) Puikot oli 2,5mm ja 3mm sormikaspuikot.

Ihan kivaa neulottavaa toi Safran oli, mutta ihan tyytyväinen oon että ostin vaan yhden kerän (jo senkin takia että alennuksessakin oli vähän ylihintainen...). Ja yhtäkään paria pieniä sukkia en siitä enää olisi jaksanut tehdä. Lisää sukkia on kuitenkin vielä tulossa, mutta välillä kyllä jotain muutakin...

Ensimmäinen proto

2007-07-05T08:42:00.000+02:00

Tää "tauti" näyttää leviävän myös vaippaompelun puolelle: en mä pysty tekemään puhtaasti toisen tekemän ohjeen pohjalta mitään, itte tarvii saada säätää. Nyt mä oon säätäny tätä jo niin paljon, että alkaapi olla jo oma kaava ihan kokonaan. Mummut nb -vaippaa pienensin ensin sekä leveydestä että pituudesta, söpö tuli. (Yksi tällainen vaippa tehtynä muttei kuvattuna, kuvaan jossain vaiheessa) Saumurin takkuilun vuoksi halusin pyöreämpiä muotoja ja muutenkin vähän enemmän säätövaraa, siitä syystä leveämpi tarra eteen. Mutta taidan vielä lisätä korkeutta sekä edessä että takana, ja leventää vielä tota tarraa, niin vois tulla pidempiaikainen vaippa.

Kuvissa vaippa "tavallisesti" kiinni, etureuna taitettuna (kuten näkyy, vois olla isompikin "lippa"), Auki ulkoa ja sisältä. Päällimmäisenä tossa on puuvillavelour, ihoa vasten bambujoustofrotee ja imuna 4x bambufleece. Reisikuminauhaa en tikannut päällikankaaseen kiinni, sisempään vain. Muutenkin toi reisikuminauha on masuvauvalle ommellessa vähän hankala juttu, mut tossa vaipassa on kyllä säätövaraa paksummillekin reisille, samalla kun aika kapeaksi saa kiristettyä.

Chunky socks for chubby feet

2007-07-03T10:37:00.000+02:00

Viime syksynä ostin Kädentaito -messuilta vyyhden Pirtin Kehräämön Villasilkkilankaa, sitä paksumpaa. Ajatuksena saattoi vilukissalla olla unisukat. Tän vuoden puolella mun jalat ei juurikaan oo palellu, joten unisukkia en oo kaivannu.

Nyt lanka huuteli pieniksi sukiksi - ja mua harmitti että en ollut ostanut sitä ohuempaa laatua (140 tex x2, puikot 2-2,5mm) vaan tosiaan sitä paksumpaa (140 tex x3, puikot 3-4mm). Aikalailla seiskaveikan paksuista siis. (Miks sitä aina vertaa seiskaveikkaan ja nalleen, vaikkei niistä oo neulonu enää pitkään aikaan mitään?)

Ihan hauskat sukat noista tuli, kyllähän me talvella lämpimiä sukkia tullaan tarvitsemaan. Ei mitenkään sirot, mutta ihan varmasti toimivat. Kuvan alle laitan ohjeet, jos joku sattuu kaipaamaan ohjetta pieneen perussukkaan.

Lanka: Pirtin Kehräämön Villasilkkilanka (50% villaa & 50% silkkiä), 140 tex x3, n. 20g.
Puikot: 3mm ja 3,5mm sormikaspuikot

Luo ohuemmilla puikoilla 32s. Neulo 2o2n -joustinta 16 krs.

Kantapää tehdään 1. ja 4. puikon silmukoilla, tiimalasikantapäänä:

Neulo 1. puikon silmukat viimeistä lukuunottamatta oikein, ota lanka työ eteen (kuin neuloisit nurjaa), siirrä silmukka neulomatta vasemmalta puikolta oikealle, käännä työ, siirrä ensimmäinen silmukka neulomatta oikealle puikolle. Lanka kiertää neulomatta jätetyn silmukan juuren.

Neulo 1. ja 4. puikon silmukat viimeistä lukuunottamatta nurin, siirrä lanka työn taakse (kuin neuloisit oikeaa), siirrä silmukka neulomatta oikealle puikolle, käännä työ, siirrä ensimmäinen silmukka neulomatta oikealle puikolle.

Jatka näin edestakaisin, jättäen aina edellisen kerroksen viimeisen neulotun silmukan neulomatta, kunnes keskellä on enää kuusi silmukkaa jäljellä. Kantapään ensimmäinen puolikas on valmis.

Toisella puolikkaalla kantapäästä poimitaan neulomatta jätetyt silmukat takaisin, yksi kerrallaan. Kun silmukka poimitaan, poimitaan myös sen juuren kiertävä lanka mukaan, ja neulotaan nämä yhteen (reikien välttämiseksi aina "etureunoista yhteen"). Kun poimittu silmukka on neulottu, kierretään seuraavan silmukan juuri samalla tavalla kuin kavennusosassa. Jatkossa nämä silmukat neulotaan yhteen molempien juurta kiertävien lankojen kanssa. (Tämä kantapää on ohjeesta Wendy's toe-up sock pattern, on mun suosikkikantapää.)

Välttääkseni ikävän rei'än, joka muodostuu 3. ja 4. puikon väliin aloitan sukan terän neulomisen (pyörönä) heti kun 1. puikon viimeinen silmukka on neulottu, vaikka 4. puikolla on vielä yksi silmukka neulomatta. Neulon tuon silmukan (ja juuren kiertävät lenkit) sitten kun se kohdalle osuu (tässä on hyvä jättää juuri sen silmukan lenkit vähän löysemmälle, on aika kireä neulottava, mutta jälki on siistimpi).

Jalkaterää varten vaihda työhön isommat puikot.

Toisella ja neljännellä jalkaterän kerroksella kavennetaan yksi s 1. ja 2. sekä 3. ja 4. puikon välistä. Yhteensä siis 4s. Näillä jatketaan kunnes jalkaterässä on kerroksia 12.

Kärkikavennus sädekavennuksena:

1. Kavennus: Neulo joka puikon alussa 1. ja 2. s oikein yhteen. Neulo 2 välikrs.

2. Kavennus: Neulo joka puikon 1. ja 2. sekä 4. ja 5. s oikein yhteen. Neulo 1 välikrs.

3. Kavennus: Neulo joka puikon 1. ja 2. sekä 3. ja 4. s oikein yhteen. Jäljellä on 2s/puikko.

Katkaise lanka, pujota se 2 kertaa jäljellä olevien silmukoiden läpi, kiristä.

Tämä on siis vain yksi tapa tehdä sukka, mutta mielestäni pieniin sukkiin sopii parhaiten yksinkertaiset perustekniikat.

Sievät pienet sukat

2007-07-02T18:40:00.000+02:00

Valkoisen palmikkopipon kaveriksi tein nämä sukat - ihan perussukat vauvan mittakaavassa. Nämä päätynevät pipon kera jollekin toiselle. Tumppuja en taida tehdä, ehkä toiset samanlaiset sukat, sitten vähän myöhemmin.

Sukkien tekniset tiedot: Lanka: Daniela, viskoosilanka Prahasta. Puikot 2,5mm sormikaspuikot. Silmukoita 40. 2o2n -joustinta neuloin 24krs, kantapää tiimalasina (joka sopii kyllä ihanasti pieniin sukkiin, keskelle kantapäätä jäi 8s), sileää 18krs (yhteensä 4s kavensin kantapään jälkeen pois sivuilta), kärkikavennus sädekavennuksena.

Omat ajatukset: viskoosi on ihanan pehmeää ja sileää, tuntuu aika vilpoiselta - eli kesällä varmasti hyvät. Jotenkin neuloessa lanka tuntui välillä nihkeältä, erityisesti kavennusten aloittamisen jälkeen (sama pipossa), ja tuntui että halusin pestä sekä pipon että sukat ennen pois antamista. Lanka on konepestävää, mutta pesin kevyesti käsin, jonka jälkeen langan kiilto palautui kauniiksi ja pinta tasottui. Näitä voisi tehdä ohuesta puuvillalangasta lisää... Puikoilla on jo toiset pienet sukat, mutta lanka ja paksuus on eri, niistä pian lisää.

Merirosvoilua

2007-06-29T12:26:00.000+02:00

Tähän tarinaan liittyy huutoa, huovutusta, voittamista, menetystä, menestystä ja toiveita.

Ensin niihin toiveisiin:
Olis kiva mennä katsomaan POC3, koska mennään M? :)
Olis kiva löytää sopiva malli ommeltaviin villavaippahousuihin, yhden itsepiirretyn kaavan olen jo saanut, mutku...
Olis kiva että vaatehuoneeseen mahtuis vaatteet siististi, myös M:n puolella.

Ja sitten siihen huutamiseen:
Huusin huutonetistä yksiä risaisia & tahraisia villavaippahousuja. Joku typerys halusi ne myös, eli pieni kisa saatiin aikaiseksi.
Ei meillä muuten huudeta. :D

Ja sitten vaikka niitä menetyksiä:
M sai raivata vaatteitaan vaatehuoneessa. Pieneksi jääneet (kasvava nuori mies...) meni surutta muovikassiin, (mun mielestä) käyttämättä jo jääneet vähän vähemmän surutta... ;)
Vaatteet "menetettiin" SPR:n kirppikselle.
Minä menetin 5e+pk niistä huudettavista villahousuista.
Yksi villapaita jäi tuosta muovikassin kuormasta, sille oli parempaa käyttöä luvassa:
Villapaita menetti myös luonteensa. Se laitettiin ensin neljänkympin pesuun, ja sitten vielä kuudenkympin pesuun, jolloin villapaita sai aivan uuden luonteen - ja koon. Tässä kuvatodisteet siitä (villahousut mittakaavaa antamassa, vasemmalla paidan vanha luonne, oikealla uusi):

Voittamista edustaa se voitettu huuto, ja postissa saadut housut. (Jotka olivat juuri sellaiset kuin kuvattu, ehkä vähän siistimmät.)

Ja pientä epäluuloakin mahtui mukaan:
Purettuna villahousut levisivät liian laajalle, paitaa ei saanutkaan hyödynnettyä niiden avulla. Toiset housut löytyivät kyllä, eri malliset, mutta saisiko niistä kaavat purkamatta? (sai)

Mutta sitten niihin menestyksiin:
Miesten vaatteet otettiin SPR:n kirpputorilla ilolla vastaan - niitä kuulemma kaivataan!
Vaatehuoneeseen tuli tilaa, erityisesti olin kaivannut myös M:n puolelle sitä "puolipitoisten" vaatteiden paikkaa. (Kun välillä niitä olis kiva laittaa jonnekin, ja yleensä niiden pyykkiin laittaminen saa aikaan pientä huutoa... :D)
Sitä elokuvaa me meinattiin jo eilen lähteä katsomaan, mutta vuokrattiinkin sitten The Prestige, koska mulla oli uhkaava nukahtamisvaara tiedossa. En nukahtanut, oli hyvä elokuva siis.

Uudella/toisella mallilla onnistuin saada paidasta leikkattua kappaleet kolmeen villahousuun, ja ompelukin onnstui, vaikka aika ahtaasti sauman päälletikkaus sujuikin. (Mun saumurilla sais sellaista laakasaumaa, mut en keksinyt miten, ja ohjekirja on jossain paremmassa tallessa...) Kivat (piraatti)housut tuli:

Housut päätyivät vielä mehupataan, orange, lemon-lime ja joku red magic antoivat maun, anteeksi, värin housuille. Kaksi pussia koolaidia tarvittiin joka housuihin, väri imeytyi vähän epätasaisesti. Ihanat ruosteenoranssit, mansikanpunaiset ja myrkynvihreät pökät tuli kuitenkin. Silkasta onnistumisen riemusta pesin (kevyesti sappisaippualla) ja lanoliinikylvetin ne heti. :)

Ja lopuksi vähän valivalia: Näyttää siltä että bloggerissa pitää kirjoittaa html-näkymässä, jotta hämmentävät rivivälivaihtelut saisi kuriin. Myös kuvat haluavat poikkeuksetta postauksessa ylimmäksi, josta ne sitten saapi siirrellä. Mutta ainakin ääkköset toimii mun koneella bloggerissa, toisin kuin vuodatuksessa...
Olin ajatellut ehdottaa äitille että vaihtaisi myös bloggeriin, jossa kuvien laitto on nopeampaa, mut enpä tiiä, taitais tietää lisähommia mulle... :p

Niin, hyvää nimipäivää mulle! :D

Pieni sievä palmikkopipo

2007-06-27T12:53:00.000+02:00

Kikon blogista, 50 villapeikkoa, löysin ohjeen kivaan pieneen pipoon. Kikon vihreä pipo oli novitan bambusta, jota mulla olisi ollut vaaleanpunaisena - ja nyt ei kyllä vaaleanpunaiselle pipolle ollut tilausta... Lankalaatikosta löytyi viime syyskussa Prahasta ostettu viskoosilanka, Daniela (98% viskoosia, 2% polyamidia), ihanan pehmoinen, silkkisen tuntuinen lanka. Daniela on huomattavasti bambua ohuempaa (250m/75g kerä), joten 2,5mm puikoilla tikuttelin pipon samalla silmukkamäärällä. Pipo on varmasti juuri sopiva vastasyntyneelle.

Muokkasin ohjetta sen verran että lisäsin nurjien silmukoiden pystyriveihin nuo palmikot, kavennukset aloitin kun kerroksia oli 43, ja korkeutta 10cm. Kavennusten ssk:n korvasin "takareunoistaan oikein yhteen" -kavennuksella, jonka lopputulos on tällaisessa työssa ihan se sama. Kiko kertoi inspiraation pipoon tulleen Sticth n' bitch -kirjan napanuorahatusta, ja alunperin olin kyllä tekemässä samanalaista solmua päälaelle. Mutta mä vaan en pystynytkään tekemään "napanuoraan solmua" syntymättömän lapsen pipoon, joten korvasin solmun tollaisella pienellä lenkillä. :D Voipi olla että pipo menee lahjaksi eräälle kesävauvalle, kun epäilen viskoosipipon tarpeellisuutta syys-lokakuussa... Lankaa pipoon meni 23g, eli n. 50g sitä on vielä jäljellä. Sukat ainakin, ehkä pienet tumput?

Eilen illalla neuloessani satuin katsomaan lankakerää ja hämmästyin: päällepäin ei aluksi huomannut miten kauniisti se oli keritty! Arjen pieniä iloja...

Sinappihahtuvat (ketsuppiraidoilla)

2007-06-23T22:31:00.000+02:00

Kokeilin loft-ohjettani kaksinkertaiselle Piikun hahtuvalle, vähensin silmukoita (mielestäni) reilusti, puikot suureni samalla myös. Isothan niistä tuli kuitenkin, ja arvelin ettei käsinhuovutus tarpeeksi korjaisi asiaa - eli koneeseenhan nuo pääsivät. Ajattelin 40 asteen pikapesun riittävän. Ja riittihän se, peltihousujen tekoon. ;) Olin lahjaksi nuo ajatellut, mutta enpä taida kehdata antaa, vaikka varmaan ihan käyttökelpoiset onkin. Kokeillaan itse sitten. Täytyy koittaa vähentää silmukoita vielä reippaammin, resori sais kans olla tiukempi, täytyy koittaa pienempiä puikkoja seuraaviin.

Lankana siis Piikun "keltainen" ja punainen hahtuva, puikot 6mm.

Mä en nyt tiedä onko toi kuva huovutetuista housuista oikeesti huono vai onko se vaan niin että huopuneesta pinnasta tulee iltahämärässä kuvattuna ton näköistä...

Muutenkin täällä kyllä tapahtuu, jotain keskeneräistä on tekeillä, jotain salaista on valmiina, eli eipä mitään postattavaa näköjään. :)

Se on muuten hauskaa, kun bloggerissa on toi "preview", jolla ei oikeesti oo mitään tekemistä blogissa julkaistavan tekstin ulkomuodon kanssa, vaan "muutaman" kerran saa käydä vielä korjailemassa, että kuvat ja tekstit on edes suurinpiirtein siellä missä pitää...

Vihreä-valkoiset villaarit

2007-06-23T22:17:00.000+02:00

Taas yhdet loft-housut, raidoitus sama, nyt sain sen kirjavan kerän viimeisen pätkän käytettyä. Ei ehkä ihan lempparivärini tuo kirkas vihreä, mut ihan raikas, ja käyttöön tuskin vaikuttaa... Joku päivä vois ottaa sellaisen huovutusprojektin, että noita valmiita huovuttais vähän, ja lanoliinittais. Muutamat odottaa jo sitä käsittelyä.

Valkoiset villahousut

2007-06-13T16:54:00.000+02:00

Nyt alkaa villahousut löytää muotonsa, näihin mä oon jo tyytyväinen. Testaan ohjetta vielä pari kertaa itse ja kaveri myös, niin sitten voi olla että laitan sen tännekin. Ideanahan näissä housuissa on että viimeistelytyöt jää minimiin: vain yksi pieni yhdisteltävä sauma ja pari hassua langanpäätä. Jotain muunnelmiakin on jo mielessä - tietty. :) Nää housut on samankokoiset kuin aiemman postauksen pienimmät, ne ruskea - pinkki/oranssi -raidalliset. Vuorossa oli kirjavan langan lila-sini-vihertävä osuus tällä kertaa.

Lankana näissä housuissa on valkoinen ja kirjava Loft, puikkoina 4mm ja 4,5mm.

Hirveesti tekis mieli ommella ja neuloa, mutku töitten jälkeen oon niin puhki, et tekis vaan mieli mennä nukkuun jo kaheksalta... Tai ottaa ees päikkärit. Mut sit ei ehdi mitään kivaa. Hämmentävää.

Mammahame

2007-06-07T21:27:00.000+02:00

Mukavia paitoja löytyy kyllä kaupasta valmiina, mutta kesäisiä hameita tai shortseja en ole sopivia löytänyt. Näillä helteillä asiaan oli pikaisesti löydyttävä ratkaisu. ;) SKL:n kaavoja selailin, yhdet kotihousut ompelin (rankasti muokaten), niitä olen käyttänyt, mutta ei kaavaa kyllä kehua voinut.

Tämän hameen ompelin sitten kaavalla jolla viime kesänä tein itselleni kesähameen - ja taas muokattiin isosti: mahalle resori ja vähän leveyttä lisää. Tähän kaavaan olen nyt tyytyväinen, hameesta tuli tosi kiva. Kankaana on kevyt puuvillakangas Eurokankaan palalaarista, vuoritin hameen tavallisella vuorikankaalla. Resorina yksinkertainen ohut resori, sen yläreunaan tikkasin taitteen sisään framilon-nauhan tueksi.

Seuraavan hameen teen ehkä ilman vuoria, nyt vaan oli tarve tuollaiselle siistimmälle hameelle. Tässä vielä kuva masuresorista.

Mehukkaita villasia

2007-05-20T20:20:00.000+02:00

Keskiviikkona aloittelin neuletapaamisessa pientä tumppua, tänään sain setin toisenkin sukan valmiiksi. Lankana näissä on viime kesänä koolattu Lanett. Puikkoina "hammastikut", eli 10cm pitkät 2,5mm ruusupuiset sormikaspuikot. Lankaa meni 10g/tumppu tai sukka, eli nyt ois vielä 10g jäljellä tuota samaa. Ideoita?

Itselle talteen (ja ehkä jollekin hyödyksi?):

Lapasen tiedot: silmukoita 48, resoria (2o2n) 24krs, sileää 24krs, nauhakavennus joka krs.

Sukan tiedot: silmukoita 48, resoria (2o2n) 26krs, tiimalasikantapää (8s keskelle), kavennuksia 1. ja 2. sekä 3. ja 4. puikon välissä 4kertaa 1s (2s/kerros) joka toisella kerroksella, sileää 8krs, nauhakavennus joka krs.

Huvittavaa, mutta "toisen sukan syndrooma" meinasi pahasti iskeä, joten tikutin sinnillä tänään toisen sukan äkkiä valmiiksi. Toisen lapasen kohdalla ei vielä ollut vaikeeta. :)

Nämä ovat siis kokoluokkaa vastasyntynyt, varmaan muutaman kuukauden menee ihan hyvin. Seuraava setti on jo mielessä, siihen taidan käyttää sädekavennuksia, tuon sukan muodon koitan saada paremmaksi, on vähän paksunlainen...

Villahousuja pienelle ihmiselle

2007-05-17T13:34:00.000+02:00

Tässä neulomiani villavaippahousuja.

Keltaiset housut ovat Ruskovillan ohjeilla (malli 1 ja 4), lankana Piikun sinapinvärinen hahtuva (heidän mielestään keltainen). Ruskovillan ohjeet eivät oikein tunnu "omilta", ainaoikein-neule ja saumojen yhdistäminen ei oikein iske...

Ja tässä villahousuja Zitron Loftista, 100% merinovillaa, ihanan pehmeää, Kestovaippakaupasta. Malli näissä on oma, pyörönä neulottu. Kirjavien housujen väri on "lilansävyt ja vihreä" -lankaa, tummat ovat tummanruskeaa, sellaista tumman suklaan väristä. Nuo ruskea-puna-raitaiset housut ovat vähän pienemmät, ja ah niin ihanat, uskaltaisko tehdä toiset samankokoiset. Kirjavaa lankaa on vielä sinisen ja vihreän raidan verran, eli toiset raidalliset housut teen vielä, todennäköisesti valkoiseen yhdistäen.

Kokona näissä kaikissa on nb, ja nyt mä tässä pohdin että monetkohan me sitä kokoa tarvitaan? Tarkoitus on myös ommella merinovillaneuloksesta ohuempia villahousuja...

Blogin aloitus

2007-05-17T13:25:00.000+02:00

Jospa sitten aloittelisin tähän blogiin postaamisen. Blogin nimi kertoo sisällöstä oikeastaan kaiken olennaisen: Olen horoskoopiltani leijona (ei, täällä ei tule olemaan horoskooppijuttuja), tuleva emo (syksyllä syntyvän lapsen äiti) ja ajatukseni lapsen hoidosta on "luonnonläheinen" ja lapsilähtöinen, eli liinailua ja kestoilua on luvassa. Koska teen käsilläni paljon itse, tulee täällä olemaan itse ommeltuja ja neulottuja vaatteita ja vaippoja. Ja aika näyttää mitä muuta vielä. Voi olla että oma vakioblogini, Himmee Kuosi, muuttaa myös tänne asumaan, mulla on viime aikoina ollut ongelmia vuodatuksen kanssa, tosin ongelmat johtunevat enemmän omasta koneestani kuin vuodatuksesta.