Paneelissa kankaana (molemmin puolin) Vallilan Paganiini - mun puolella kukkasia ja tintti ja miehen puolella mustavalkoisena viulun piirteitä. Olkaimissa ja tukikankaina valkoinen pellava kaapin kätköistä. Pellava oli yllättävän haasteellinen ommeltava - ohuutensa vuoksi jousti turhan paljon ja ompelujälki ei ole paras mahdollinen. Kangasta tarvitsi käyttää myös useampi kerros, jotta olisi tarpeeksi tukeva.
Oma haasteensa oli myös siinä että tein liinasta käännettävän, mutta olkainten kiinnitystikkauksia en halunnut näkyviin lainkaan. Ihan en ole tyytyväinen kaikkiin ratkaisuihin, mutta turvallisuudesta ei tingitty. Ärsyttävän paljon tuli myös pieniä virheitä, mutta niitäpä en kerrokaan, koska en usko että niitä muut edes huomaisi. Oma rima on näköjään laskettu. Huokaus.
Unituki on hupun muotoinen, kiinnitys on vielä laittamatta, mutta noihin leveisiin nauhoihin tulee nepit ja olkaimiin tulee lenkit jonka nauha kiertää. Unituen suunnittelu kääntöliinalle oli myös haasteellinen, mutta tähän ratkaisuun olen tyytyväinen. Unituessa on kasvuvaraa toivottavasti sopivasti.
Tässä vielä kuva Liinasta M:n päällä. M tykkää kovasti, taitaa olla enemmän hänen liinansa. Liljakin näyttäisi viihtyvän, kerran ollaan jo lenkillä käyty niin että tyttö oli isin kyydissä - siihen ei ole aiemmin suostunut, mutta nyt viihtyi hyvin!
7 kommenttia:
Oi miten hienoja! Harjoitus tekee mestarin :) Koskahan uskaltaisin tuohon projektiin? Ehkä vaippatehtailun jälkeen? Protokangas on kyllä hukassa ja hihnoihin ei ole sopivaa kangasta. Mistä muuten olet noita solkia hommannut?
Tosi kauniita! Itse odottelen omaa nyyttiäni, laskettu aika on 7.9. Esikoinen aloittaa huomenna koulun...jännittävää.
Onpas erittäin kaunis liina! Miten tuo solkikiinnitys toimii käytännössä, onko se tukeva vai pitääkö kiristellä matkan varrella?
Kiitos kiitos. :)
Maarit: solkia myy ainakin kauppahallin ompelutarvike, eiköhän noi ihan peruskamaa ole?
`
Fanny: solki toimii samettihihnoilla oikein hyvin, pellava vetää herkästi ruttuun. Ei tarvi kiristellä matkan varrella, tuohon solkeenhan ei varsinaisesti kohdistu painetta, sidonta tulee sen päälle.
Ihan mielettömän kaunis neliöliina! Näin aiemmin vain tipupuolen, ja se oli toki kaunis, mutta kääntöpuolen yllättävyys ja tietynlainen rohkeus lisää mahtavuutta entisestään :-D
Tosi hieno, älytömmän hieno siis!
Kiitos Anneli! Minunkin mielestä tuo ero puolten välillä on kiehtova. On kuin kaksi eri liinaa.
Tosi hieno liina! Itse olen vasta ajatuksen tasolla tuollaisen tekemisessä. Niin paljon ompelemista, niin vähän aikaa!
Lähetä kommentti