keskiviikko 18. kesäkuuta 2008

Voiko ruokalappuihin hurahtaa?

Niinpä. Ei sillä että noita tarvis vielä, mut niitä on niin kiva tehä. :D Näiden tarina alkoi Koskikeskuksen Marimekon myymälästä, jossa kiltisti odottelin että joku myyjä tulis näyttään mulle kankaita kesähattuun ja neliöliinaan. (Miks ne on siellä tiskin takana???). Joku muu tajus itse hakea myyjän paikalle leikkaamaan vahakangasta, ja pakasta jäi vain pieni soiro joka lensi poistopalakoriin. "Kraa-kraa!" - pala oli tsekattava. ;) Kuusama -kerniä 34cm pala (myyjä mittas sentilleen tuon) riittäisi muutamaan ruokalappuun - eikö vaan?




Piirtelin kaavan jolla saisin kankaan parhaiten käytettyä, aika sommittelu siinä oli että sai kuvat jotenkin asettumaan. Kaukalotasku on näissä lapuissa nurjalla, eli kun taskun kääntää eteen, tulee siitä aika tukeva kaukalo johon sattumat saalistetaan. Ja vinokaitaletta meni n. 3,5m kumpaakin väriä.


Näistä vihreäreunaisista oikeanpuoleinen löysi eilen omistajan kaverin pojasta, toiselle vihreälle on myös saaja suunniteltu. Vasemman puoleinen okra-reunainen on Liljan, oikeanpuoleisesta en ole päättänyt vielä, jääkö vai jatkaako matkaansa. Kaikista näistä tykkään.

Ja tässä vielä kuvat lapuista kaukalot edessä, eli ihan ei noin pienestä palasta saa kuvioita kohdistumaan, otettiin sitten jotenkin istuvat taskut. :)

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hienoja ruokalappuja! Tuo vihreä väri on tosi kaunis. Minäkin kävin eilen Koskikeskuksessa Marimekon kaupassa, podeagiin kangasta etsin. :)
Judit