Viikon luontokuva

Pieni ihminen ei vaan voi kävellä suoraan... :)

Vaatteethan sen ratkaisee...

...jos mudan värisessä haalarissa somisteet on vaaleansiniset, on lapsi ilman muuta poika. Ei ole mahdollista että äiti vaan on käytännön ihminen ja lisäksi pihi, eli haluaa hyvän haalarin mutta ei maksaa siitä maltaita. Ei toki. ;)

Muuttaisikohan vaaleanpunainen myssy asian?


Ohje: Thorpe by Kirsten Kapur pdf-ohje , ravelry-linkki
Lanka: Pirtin kehräämön hahtuva, kaksisäikeisenä - vastasi hyvin ohjeen tiheyttä
Puikot: 5mm
Nappi: oma, fimo-massasta tehty joskus muutama vuosi sitten
Muokkaukset: Jatkoin korvaläppien kavennuksia 3s asti ja laitoin kiinnitykseksi napin, solmut ei oo meidän neidin juttu.



Kommentit: Myssy on nerokas, suojaa hyvin niskaa, otsaa, korvia ja poskia. Nyt vaan tosiaan tarvis ehkä tehdä se kypärämyssy pienemmällä aukolla, jos hahtuva sattuis kutittamaan... Lilja muuten tykkäs, poseeras peilin edessä ja keimaili kameralle. :D

Villavarusteita

Kaksi ihan ehdotonta talven perusvaatetta pikkunaperolla on mielestäni kauluri ja kypärämyssy, mieluiten ohuet ja lämpimät, eli merinovillaneulos sopi tähän parhaiten.
Kypärämyssyn kaava on SK 10/04, kauluri ja lapaset on suoraa piratismia.

Kommentit:
SK:n Kypärämyssyn kaava on tosi hyvän mallinen, ihanan kapea päälaelta, jolloin se istuu oikein mallikkaasti. Kasvoaukko asettuu hyvin, tosin saattaisin tehdä siitä vähän pienemmän, toivoisin paremmin otsaa suojaavaa kypärämyssyä.
Lapasten peukuista tuli vähän liian leveät, pitäisi kaventaa ne vielä.
Kauluri on hyvän mallinen, mutta kaularesorina käytetty merinovillaribbi on vähän löysää, lyhyempi olisi riittänyt. Toimii kyllä näinkin ihan hyvin, eikä ainakaan kiristä. :)

Lahjaksi mekko

Kaverin tyttö täytti vuoden ja sai tämän pinkin velourmekon lahjaksi:

Kaava: Nasta liivihame, Ottobre design 4/2008, koko 86cm
Tykkään, ja niin tais tykätä saajan äitikin. :)

Kasaripastellia

Oranssi-persikka-keltaista Malabrigo merinoa oli vain yksi vyyhti, enkä uskaltanut sen varaan jättää koko villiksiä, joten raidotin Loftilla, joka on paksuudeltaan ja kierteisyydeltään (tai siis kierteettömyydeltään) samaa luokkaa.

Silmukoita 88, puikot 4mm ja 4,5mm, menekki 116g.

Kuvattu ennen pesukonekierrosta - toivottavasti on käyttökelpoiset vielä sen jälkeen. ;)

Raitapökät

Puikoilta pääsi eilen illalla pienen tytön uusimmat vaippahousut, Tiuhtis-villisten ohjeella nämäkin, tottakai. ;)

Istuvuus jälleen kerran oikein onnistunut, lahkeissa pari senttiä kasvuvaraa. Lankana Patons Classic Wool Merino (204m/100g), menekki 130g. Puikot vyötäröresorissa 3,75mm, sileässä neuleessa 4mm ja lahkeensuuresoreissa 3,5mm.

Raidoitus on muuten *4 krs ruskeaa 2 krs beigeä*, mutta lyhennettyjen kerrosten kohdalla etupuolella raidat on 2&2krs. Resorissa (2o2n) on kerroksia 15 ennen ja jälkeen reikärivin, lahkeensuun korkeissa resoreissa 18 krs (6,5cm)

Neulepinta näissä on aika tiivis, vähän väljempikin pitäisi varmasti, seuraaviin käytän vähän isompia puikkoja.

Silmukoita: 96
Tiheys: 10cm = 20s & 30krs
Housuosan leveys: 24cm, lahkeen leveys 9,5cm
Jotenkin sössin tossa haaran kohdalla, joten toisessa lahkeessa oli enemmän silmukoita kuin toisessa. Molemmista kavensin silmukat 20:een.

Näissä kelpasi poseerata - kunhan malttoi pysyä erossa kamerasta :)

Hyvin pysyy vyötärö paikallaan kurkisteluleikissäkin

Ja tämä kuva kertoo mitä meillä on nyt viime päivinä harjoiteltu - oikein urakalla.

Uus paita

Tarve 1: Uusia kivoja vaatteita
Tarve 2: Pienentää kangasvarastoa
Lopputulos:
Kaava: Ottobre Design Woman 5/2007, kangas ruskeeta singletrikoota. Paita ei oo rypyssä vaan rypytetty sivuilta ja hihansuista. Raati kelpuuttaa. :)

Kankainen muovikassi

Kaupan muovikassit on paitsi hyvän mallisia myös rumia ja turhan paksua muovia tuolla kaatopaikoilla. Meillä on ollut jo viisi vuotta käytössä kaksi kaupan paperikassin kaavalla tehtyä kangaskassia, ja kun törmäsin tähän ohjeeseen, tiesin että kokeiltava on. :)

Nää kolme kassia on vuoritettuja, ulkopuoli Finlaysonin puuvillaa, vuori jotain eurokankaan palalaarin puuvillakangasta. Yläreunassa neppi pitämässä ostokset kassin sisäpuolella. Näihin saa hyvin upotettua kangasta, jos sellaiselle tarvetta sattuu olemaan. ;) Seuraavat kassit kokeilen yksinkertaisesta puuvillasta.

Pieniä ompeluksia

Tarve: Tumput jotka lämmittää ja joilla saa leikkiä hiekkalaatikolla, eli saa pestä koneessa.
Tilanne: Ei oo
Ratkaisu: Kirppislöydöstä piiretään kaava ja tehdään proto (kirppislapaset pääsevät kyllä käyttöön, mutta ovat liian hienot hiekkalaatikolle)
Arvio: Ei ole vielä sovitettu (napero jo yöunilla), mutta hyvältä näyttää - näitä lisää. (Nätimmän värisenä, kiitos.)




Materiaalina kaksipuolinen fleece (sisältä tummansininen, päältä tumma beige) sekä puuvillaresori (tumma oliivi)

Kaverin tyttäret täyttivät vuoden, ja kunhan tavataan, saavat he nämä pienet laukut sekä pienet kirjat jotka juuri mahtuvat laukkuihin. Lilja kantaa kaikenlaista mukanaan, joten taitaa hänkin tarvita oman pikkuisen kassin.

The Tasku

Oliskohan se nyt tässä? Se Vaippa, jonka jälkeen ei enää uutta mallia tarvitse etsiä? SK:n 1/2008 lehden taskuvaipan kaava ei sellaisenaan oikein miellyttänyt, mutta kapeus oli kohdallaan. Muotoilin etureunan ja siivekkeet uusiks ja sovitin vaippaan fuzzin nepityksen, koko L. Tämä istuu kuin valettu meidän pikkuneidille, ja koon sanoisin olevan M/L. Näitä teen lisää.

Kankaat: ulkopinta keltainen BR-pul, sisäpinta kuivaliinaneulos (molemmat Myllymuksuilta) Kiinnityksenä KAM-nepit

Pipo pienelle

No nyt on jo ainakin pipo kylmemmille keleille tuolle pikkuneidille.
Ohje: Suvi-Tuuli
Lanka: Wool, se vanha merinovillainen, kaksinkertaisena
Puikot: 4mm (alareunassa 3,5mm)
Muuta: Ohje on 43-45cm päälle, mutta paksummalla langalla tuli samalla silmukkamäärällä ihan sopiva, Liljan py on nyt 46cm, ja tuossa on vähän vielä varaa kasvaa ja tilaa kypärämyssylle. (Tuo nappi on muuten melkein saman värinen kuin pipo, mutta otti salamasta itseensä aikalailla, ilman salamaa taas väri oli ihan väärä, siniharmaa)

Malli on tosi hyvä, suojaa otsan, korvat ja niskan. Ja tarkoituksella tein piposta vähän tiiviimmän, ei tuule ihan niin vaan läpi. :) Solmun sijaan myssy kiinnitetään napilla, Lilja ei pidä nauhoista ja solmuista leuan alla. Julkaisukelpoista kuvaa ei kuumeisen pienen tytön päästä pipon kera nyt saanut.

Velouria minullekin

Ei oikeus velouriin voi olla vaan lapsilla, eihän? Sitähän minäkin.

Suklaisen ruskea puuvillavelour muuntui minulle housuiksi eilen illalla. Kaava on Ottobre design woman 2/2008 -lehdestä, jazz-housun nimellä. Muokkasin kaavaa jonkinverran, jätin taskun pois, lyhensin lahkeita ja lisäsin löysän resorin lahkeensuihin. Lisäsin myös tilaa ei-vielä-kokonaan-hävinneelle mahalle, kun kaava tuntui ahtaalta.

No, lisätystä tilasta nipistin pois puolet sovitusvaiheessa ennen vyötäröresoria, ja yhden päivän käytön jälkeen totesin että se toinen puolikin oli turhaa, kyllä ne ylhäällä pysyy, mutta sopisi ilmankin.

Tää tykkää, tarvii varmaan toisetkin. ;) M tilasi itselleen myös.

Pinkki Paganiini

Toisessa neliöliinassa mitat tulikin sitten aikalailla kuntoon. Mutta harjoituskappale tämäkin. :/

Paneelissa kankaana (molemmin puolin) Vallilan Paganiini - mun puolella kukkasia ja tintti ja miehen puolella mustavalkoisena viulun piirteitä. Olkaimissa ja tukikankaina valkoinen pellava kaapin kätköistä. Pellava oli yllättävän haasteellinen ommeltava - ohuutensa vuoksi jousti turhan paljon ja ompelujälki ei ole paras mahdollinen. Kangasta tarvitsi käyttää myös useampi kerros, jotta olisi tarpeeksi tukeva.

Oma haasteensa oli myös siinä että tein liinasta käännettävän, mutta olkainten kiinnitystikkauksia en halunnut näkyviin lainkaan. Ihan en ole tyytyväinen kaikkiin ratkaisuihin, mutta turvallisuudesta ei tingitty. Ärsyttävän paljon tuli myös pieniä virheitä, mutta niitäpä en kerrokaan, koska en usko että niitä muut edes huomaisi. Oma rima on näköjään laskettu. Huokaus.

Unituki on hupun muotoinen, kiinnitys on vielä laittamatta, mutta noihin leveisiin nauhoihin tulee nepit ja olkaimiin tulee lenkit jonka nauha kiertää. Unituen suunnittelu kääntöliinalle oli myös haasteellinen, mutta tähän ratkaisuun olen tyytyväinen. Unituessa on kasvuvaraa toivottavasti sopivasti.

Tässä vielä kuva Liinasta M:n päällä. M tykkää kovasti, taitaa olla enemmän hänen liinansa. Liljakin näyttäisi viihtyvän, kerran ollaan jo lenkillä käyty niin että tyttö oli isin kyydissä - siihen ei ole aiemmin suostunut, mutta nyt viihtyi hyvin!

Liian isoa ja liian pientä

Kädentaitomessuilta ostettu käsinvärjätty 100%villalanka muuttui villahousuiksi tiuhtis-ohjeella. Tosin jouduin muokkaamaan ohjetta vähän, kun lanka uhaksi loppua kesken. Ja sittenhän ne housut jäi pieneksi. Kertaalleen on käytetty, suoraan puikoilta, hyvin toimi ilman lanoliinitusta, mutta ei oo kivan näköistä kun on niin pienet. Äh. Myydäkö vaiko säästää? Väri on kauniin vihreä, jos ei anna pienen camo-efektin häiritä silmää. ;)

Liljalle on 74cm osto-vaatteet jäämässä pieneksi, joten siitä voisi päätellä että 80cm on oikea koko (70cm pitkälle tytölle!). Ottobren kaavalla ompelin liivihameen ja velourhousut. Ihkut on mutta isot. Täytyy ommella 74cm kokoiset ensin käyttöön. Nyt kyllä ärsyttää ihan kympillä, mutta ehkä sitten keväällä (?) kun noi saa käyttöön niin ne on ihan ok.
Housut Ottobre Design 4/2007 (kaavaa yksinkertaistettu paljon, lahkeensuuresorit lisätty), liivihame OD 4/2008 (etutasku jätetty pois). Velourit Myllymuksuilta.

Muutenkin tuntuu että nyt pikkuhiljaa alkaa olla aikaa ja energiaa ommella, mutta se aika on siis illalla kun tyttö nukkuu (päiväunien aikana ei ehdi kun teekupin juoda), ja silloin on siis aika tehdä kaikki muukin mihin ei apukäsiä tarvita. :) Eli jospa nyt pikkuhiljaa alkaisi lapsi saada itse tehtyjä vaatteita. Pieni paniikki alkaa iskeä siitä että syksy tulee ja villasukkia, lapasia, pipoja ja kaikkea sellaista tarvitaan. Jotain voi toki ostaa edelleenkin. Ja ostetaankin. Ja onneksi on myös käsistään kätevä mummu, jolta syntyy kauniita neuleita hieman pikaisempaan tahtiin kuin äidiltä. :)

Puolisolki - half buckle

Jälleen kerran kauan suunniteltu projekti valmistui kolmessa illassa, kunhan uskalsi aloittaa. Neliöliinaa on tehnyt mieli, ja loistava sametti olkaimiin löytyi Eurokankaan laatikosta. Paneelin kangas tuotti sitten enemmän ongelmia, kun kyse on kuitenkin lähes vaatteesta, mutta silti kuviossa saisi olla joku juju. Päädyin Marimekon vaaleansiniseen Lumimarjaan.

Ompelun ja mallin osalta olen muuten oikein tyytyväinen, mutta paneeli on liian korkea. Kuvittelin että korkeampi liina ei vaatisi pääntukea erikseen (ei vaadikaan) mutta enpä ajatellut että rajoittaisi lapsen elämää liikaa: Lilja ei tässä liinassa viihdy kun huomaa ettei pysty katselemaan ympärilleen, eikä saa käsiään vapaaksi. Tämä jää siis odottelemaan neidin kasvamista, jospa talvinen liina olisi talvella sopiva. :)

Tämä neliö ei ole varsianen mei tai, vaan oikeastaan half buckle, koska alavyötä ei solmita vaan kiristetään soljella. En halunnut kahta solmua päällekkäin, joten tuo on oikein hyvä. Oliskohan tuolle half bucklelle joku parempi (suomalainen) nimi paikallaan?

Edellisen viestin kommenteissa oli tunnustus. Kiitos siitä :). Jätän kuitenkin omalta osaltani tuon väliin, koska muutenkin olen riisunut blogini napeista yms. Koitan jatkossa muistaa enemmän linkata erilaisiin inspiraation lähteisiin, koska blogistan on aika suuri aarreaitta.

Kuten tämä pipo: ymmärsin pipon kaavoituksen Annikan blogin hatunteko-ohjeesta. Ensin tuli yksi vähän turhan iso pipo (käyttäjä jo löytynyt), toisesta tuli ihan sopiva, pienellä kasvuvaralla.

Kiitti äiti kun teit mulle pipon...

Vaippakorin väripilkut

Luvattoman pitkä aika kului siitä kun nämä kankaat oli leikattu siihen että viimeisetkin tikkaukset ja nepit olivat paikallaan. Sarjatyön piti olla nopeaa, juujuu. Samaisesta SK:n kaavasta kuin pääsiäisen vaipat on nämänkin, tosin pienin muokkauksin. Hyvä on ollut malli käytössä, eikä ainakaan vielä liian pieni ole tuo M-koko meidän pikku plikalle.

Näissä viidessä vaipassa on sekä ulkopinta että sisäpinta puuvillavelouria, joka on mun mielestä loistava vaippamateriaali, kun pysyy niin hyvännäköisenä pitkään.

Näissä vaipoissa on myös puuvillavelour ulkopinnassa, mutta ihoa vasten on kuivaliinakangasta. Ylemmässä violetissa ja keltaisessa on Coolmax-neulosta ja alemmassa violetissa on Myllymuksujen kuivaliinaneulosta. Näitä kankaita kokeilin nyt ensimmäistä kertaa, jospa näistä saisi reissu- tai yövaippaan kuivan tuntuisen vaipan, kun ei kastunutta vaippaa heti voi vaihtaa.

Nämä kaikki on siis sisätäyttövaippoja, eli kiinteää imua ei ole ollenkaan, ja päälle tarvitaan kosteussuluksi villahousut. Tämä vaippatyyppi tuntuu olevan meille sopiva, kun itse vaippa ja imut pestään ja kuivataan erillään, tulee varmasti puhdasta ja kuivuu nopeasti. (Puhdasta tuli kyllä tavallisista sisävaipoistakin, mutta kuivuivat liian hitaasti - myin pois.)

Nepit vaipossa on muovisia KAM-neppejä, kuminauha Hemlinen 8mm kuminauha, pitäisi kestää 95 asteen pesua. (Kuminauhatieto lähinnä omaan muistiin, jos tuo onkin ihan sutta tai jos toimii oikein hyvin.) Reisikumppareiden pituus 14cm.

Voiko ruokalappuihin hurahtaa?

Niinpä. Ei sillä että noita tarvis vielä, mut niitä on niin kiva tehä. :D Näiden tarina alkoi Koskikeskuksen Marimekon myymälästä, jossa kiltisti odottelin että joku myyjä tulis näyttään mulle kankaita kesähattuun ja neliöliinaan. (Miks ne on siellä tiskin takana???). Joku muu tajus itse hakea myyjän paikalle leikkaamaan vahakangasta, ja pakasta jäi vain pieni soiro joka lensi poistopalakoriin. "Kraa-kraa!" - pala oli tsekattava. ;) Kuusama -kerniä 34cm pala (myyjä mittas sentilleen tuon) riittäisi muutamaan ruokalappuun - eikö vaan?

Piirtelin kaavan jolla saisin kankaan parhaiten käytettyä, aika sommittelu siinä oli että sai kuvat jotenkin asettumaan. Kaukalotasku on näissä lapuissa nurjalla, eli kun taskun kääntää eteen, tulee siitä aika tukeva kaukalo johon sattumat saalistetaan. Ja vinokaitaletta meni n. 3,5m kumpaakin väriä.

Näistä vihreäreunaisista oikeanpuoleinen löysi eilen omistajan kaverin pojasta, toiselle vihreälle on myös saaja suunniteltu. Vasemman puoleinen okra-reunainen on Liljan, oikeanpuoleisesta en ole päättänyt vielä, jääkö vai jatkaako matkaansa. Kaikista näistä tykkään.

Ja tässä vielä kuvat lapuista kaukalot edessä, eli ihan ei noin pienestä palasta saa kuvioita kohdistumaan, otettiin sitten jotenkin istuvat taskut. :)

Kestävää paperia

Liljan sotkuja saa melko usein olla pyyhkimässä, ja talouspaperia menisi aika reippaasti. Sen vuoksi ompelin muutama viikko sitten pinon "rättejä", talouspaperiarkin kokoisia liinoja, joissa toinen puoli oli kaapin perällä marinoitunutta valkoista interlockia ja toinen puoli joustofroteeta äitiyspakkauksen huppupyyhkeestä (kirppikseltä). Olisikohan niitä ollut 12kpl. Ihan mielettömän käteviä! :D Pehmeällä puolella pyyhkii pienen suun/niistää pienen nenän, froteepuolella pyyhkii kädet joihin ruoka on tarttunut jo tiukemmin. Liinan voi kastella, huuhdella välillä ja jatkaa projektia ;). Lopuksi pöytä ja syöttötuoli, ja liina pyykkiin. Tuo frotee on aivan ylivoimainen puuron yms. pyyhkimiseen pöydästä.

Muttamutta. 2-3 päivän vaippapyykkäysvälillä ei 12 liinaa (+liuta MaM miniharsoja) riitä mihinkään. Eli lisää piti tehdä. Nyt valmistui 8, ja vielä olisi ainakin 12 liinaan tota trikoota. Huppupyyhkeitä on myös. Lisäksi käytin jämäpalan okra-vaal.kelt. pallotrikoota neljään liinaan keittiöräteiksi. Nurjalla puolella ruskea joustofrotee, ei niin pehmeä kuin huppupyyhe, eli varmaan loistava keittiössä (vaippakäyttöön oli liian karhea, vaatteeksi ehkä kävisi). Nuo sopii kuin nenä päähän meidän keittiöön, jossa on vielä aidot 70-luvun sinapin väriset kaapinovet. :D

Vaatteiden suojaksi

Kun pieni tyttö syö, syntyy siitä sotkua. Ja jotta vaatteilla olisi edes pieni mahdollisuus säästyä, tulee eteen laittaa jotain suojaksi. Ja ne muutamat ruokalaput ovat olleet toisinaan aika ruokottomassa kunnossa, kun vaan pahimmat putsaa pikaseen pois ja sit taas käyttöön. Ei ne joka välissä oo pesukoneeseen ehtiny.

Mutta nyt on uutta mitä laittaa. :)
Nämä kaksi on Finlaysonin kerniä, ostin joskus poistopaloista pienen soiron johonkin käyttöön. Mutta käyttö jäi väliin. Kolme perusruokalappua tuosta olisi saanut, mutta taskullisia, sovitetuin taskuin tuli vaan kaksi. Ihkuja sanon minä. Arjen pientä kaunetta. Mallina on äippälootan formaldehydiruokalappu (joka on käytössä sekin, pesin joo eka). Neppikiinnityksellä tietenkin. Voi olla että vielä kolmas säätöneppi tarvitaan, on vielä niin pikkunen tuo käyttäjä.



Ja sitten vähän arkisempia, mutta varmasti yhtä toimivia. Voi olla Finlaysonin kerniä nämäkin, on jämäpala vanhasta pöytäliinastamme (jota käytettin ehkä viikko, tykättiin pöydästä ilman kerniliinaa enemmän, tykätään edelleen).
Vihreäreunainen on sellainen pidempi malli, joka tulee lautasen alle. Katsotaan nyt vähenisikö lattialle päätyneet sapuskat noin, vai lentääkö koko lautanen.



Vaaleankeltaisella kantattu lappu on samalla kaavalla kuin edellinen, mutta siinä on tasku. Tasku on kaksinkertaista kerniä ja ommeltu ruokalapun nurjalle, jolloin suu aukeaa isommin käännettäessä eteen. Katsotaan miten toimii.

Näiden lappujen myötä opin vihdoin myös vinokaitaleen käytön. Aina se ommel on menny rumasti, näkyny väärässä paikassa ja nauha kiinnittynyt huonosti. Mieleni sopukoista kertasin ohjeet ja tein rauhassa, ja ihan hyviä noista tuli. Ei niitä kenenkään tarvii syynätä, ei ne täydellisiä oo, mutta kelpaa mulle.
Vinokaitale on muuten ihme juttu: Kaupassa on sitä kymmenissä väreissä, eikä mikään miellytä omaa silmää tai tuo sitä efektiä mitä olisi toivonut. Itse en vaan viitsi tehdä. Enkä kyllä ehtisikään tällä hetkellä.
(Valitsin labelin "kestoilua" tähän, koska järkyttävää kyllä, ruokalappujakin saa kertäkäyttöisinä!)

Silmukkamerkkejä

Vanhassa blogissa oli tekemiäni silmukkamerkkejä kaupan. Nostan tänne myymättä jääneet esille uusissa kuvissa. Toistaiseksi en tee näitä enempää. Kuvien alla on hinnat postikuluineen, jos kiinnostut jostain merkeistä niin laitahan sähköpostia.


"Puolukoita ja mustikoita" myyty


"Tricolori" 4kpl/5€


"Pronssinväriset pitkät helmet" 4kpl/5€


"Vaalean siniset pitkät helmet" 5kpl/6€

Pahoittelen kuvissa olevia heijastumia, silmukkamerkit on pakattu sellofaaniin joka heijastelee noin...

Villikset valmiina...

...mutta kenen jalkaan ne sopisi? Jos luo silmukat tammikuussa ja päättelee toukokuussa, niin eihän siinä kovin hyvin käy. Laitan nyt kuitenkin kuvia housuista, joihin on jo olemassa ohjekin. Julkaisin sen toistaiseksi kestovaippainfossa, ehkä vielä joskus täällä blogissakin tulee tuo olemaan.
Eli Tiuhtisvillikset edestä

Ja takaa (takana on siis korotus, lyhennetyin kerroksin tehty, jotta vyötärö pysyisi samalla tasolla sekä edessä että takana)

Sivulta (näkyy nuo lyhennetyistä kerroksista johtuvat pepun puolen leveämmät raidat sekä pepun osan muoto)

Ja vielä tarkempi kuva haarakiilasta sekä haarasaumasta


Housuihin kului Zitron Loft merinolankaa hiukka vajaa 100g, aloitin vyötärön ruskealla kun en uskaltanut riskeerata että kaksi kerää oranssinkirjavaa riittäisi pitkälahkeisiin housuihin. Nämä ovat kokoa M, ja oikeastaan vailla kotia. Eli jos kiinnostaa niin laitahan viestiä. :) (Mitat ennen pesua: Ympärys ennen haarakiilaa 44cm, Korkeus vyötäröltä haaraan 24cm, Lahkeen sisäreuna 15cm, Koko pituus 37,5cm, lahkeen ympärys 19cm) Muoks. MYYTY.

Pieniä mietelmiä

Olen tainnut löytää sen kuuluisan ajan madoreiän toisen pään. Onko sinulla se toinen? Haluaisitko jo vaihtaa, vai pidätkö edelleen ruhtinaallisesta omasta ajastasi? Vai oliko mulla se toinen pää lainassa vaan? Palautinko edes ajoissa?

Yksi asia on varmaa. Blogin nimi oli väärä. Se oli sitä jo alun alkaen, tiedäthän: luot blogin, sille pitää keksiä nimi ja kaikki ideat karkaa päästä. Edellisen blogini nimi oli toimiva, mutta en osannut ottaa sitä käyttöön uudella blogipalvelimella. Leijonaemo ja vielä oikein kengurupuvussa kuulosti mahtipontisesti siltä että aikoisin kertoa meidän elämästä pikkunatiaisen kanssa ja liinailusta. Mutta kun uudella blogilla olikin tilaajia jo ennen kuin ehdin mihinkään listalle sitä ilmoittaa, niin eihän sitä nimeä enää "voinut" vaihtaa...

Tarkoitus on kuitenkin edelleen kertoa käsitöistä, mutta oikeesti: Niitä ei ole syntynyt yhtään! Tai ainakaan mitään bloggaamisen arvoista. (Kuka sitä nyt lisäimuista ja muista räteistä jaksaa kuvia räpsiä yms.)

Uusi nimi, Pikku Juttuja madaltaa toivottavasti omaa kynnystäni kertoa pienistä asioista, elämästä ja käsitöistä. Jonkinverran juttuja voi olla kestoilusta, jotain liinailustakin. Mutta käsitöihin haluan palata pikimmiten.

Entä mitä meille kuuluu? Meillä on pian 9kk täyttävä vauhdikas tyttönen. Kontaten ja ryömien pääsee aika moneen paikkaan. Tänä aamuna sain seuraa suihkuun, pientä ihmistä ei pätkääkään kiinnosta kastuuko vaatteet, kun lattialla on vettä jota lätistellä! Keräyspaperit kutsuu koristansa seireenien tavoin, ilmeisesti painomuste on hyvänmakuistakin. Tämän kuvan oton jälkeen vietimme mukavan tovin laittaessa takaisin yhtä läppärin näppäimistä.

Hyvää Pääsiäistä!

Ja vaipatinta taas pukkaa. Myllymuksujen kaavaa (SKL 1/2008) piti kokeilla, mutta en kyllä halunnut askarrella mitään pyöreitä takasiivekkeitä, eli siinä kohtaa oikaisin vähän. Etureunaa levensin pikkasen myös, jos vaikka pysyis paremmin paikallaan.

Eli M-kokoinen sisätäyttövaippoja puuvillavelourista, ei minkäänlaista kiinteetä imua, väreinä oranssi ja keltainen (vaipan sisällä toinen väri). Nepit oranssissa vaipassa keltaiset, keltaisessa punaiset. Kaavassa oli vain tarrakiinnitys ja siivekkeet aika leveät, joten kokeilin kaksirivinepitystä näin. Täytyy katsoa miten toimii käytännössä. Takakuminauhan laitoin 12cm pitkänä ja reisikumpparit 14cm. Ja kaikki kujiin ommeltuna. Tuntuu että vähän kuminauhaa edessäkin voisi olla paikallaan, jos istuisi vähän paremmin. Ja ton takasiivekkeen alareunaa vois vähän pyöristää kaventaen.

Tosi kivan näköiset tuli, ja paljon hauskempi ommella kuin tylsät beiget tai luonnonvalkoiset tms. (joita täällä on tullut ommeltua muttei postattua). Harmi että M tilasi nyt pinkin ja limenvärisiä vaippoja, kun sellaisia kankaita ei omasta takaa löydy - taitaa olla pakko napsutella vähän... ;)

Ja sitten pieni vilautus vaipan käyttäjästä päivittäisessä kurkuntuhoomistouhussaan. Syöminen on meinaan vakavaa puuhaa, ja kurkku ihan mielettömän hyvää. Varsinkin kun ruokavalio koostuu perunasta, porkkanasta, kurkusta, mustikasta ja vadelmasta (jälkimmäisiä kahta ei saa itse syödä, tylsä äiti). Katsotaan nyt kuinka kauan kurkku on pop :D