Puolisolki - half buckle

Jälleen kerran kauan suunniteltu projekti valmistui kolmessa illassa, kunhan uskalsi aloittaa. Neliöliinaa on tehnyt mieli, ja loistava sametti olkaimiin löytyi Eurokankaan laatikosta. Paneelin kangas tuotti sitten enemmän ongelmia, kun kyse on kuitenkin lähes vaatteesta, mutta silti kuviossa saisi olla joku juju. Päädyin Marimekon vaaleansiniseen Lumimarjaan.

Ompelun ja mallin osalta olen muuten oikein tyytyväinen, mutta paneeli on liian korkea. Kuvittelin että korkeampi liina ei vaatisi pääntukea erikseen (ei vaadikaan) mutta enpä ajatellut että rajoittaisi lapsen elämää liikaa: Lilja ei tässä liinassa viihdy kun huomaa ettei pysty katselemaan ympärilleen, eikä saa käsiään vapaaksi. Tämä jää siis odottelemaan neidin kasvamista, jospa talvinen liina olisi talvella sopiva. :)

Tämä neliö ei ole varsianen mei tai, vaan oikeastaan half buckle, koska alavyötä ei solmita vaan kiristetään soljella. En halunnut kahta solmua päällekkäin, joten tuo on oikein hyvä. Oliskohan tuolle half bucklelle joku parempi (suomalainen) nimi paikallaan?

Edellisen viestin kommenteissa oli tunnustus. Kiitos siitä :). Jätän kuitenkin omalta osaltani tuon väliin, koska muutenkin olen riisunut blogini napeista yms. Koitan jatkossa muistaa enemmän linkata erilaisiin inspiraation lähteisiin, koska blogistan on aika suuri aarreaitta.

Kuten tämä pipo: ymmärsin pipon kaavoituksen Annikan blogin hatunteko-ohjeesta. Ensin tuli yksi vähän turhan iso pipo (käyttäjä jo löytynyt), toisesta tuli ihan sopiva, pienellä kasvuvaralla.

Kiitti äiti kun teit mulle pipon...

Vaippakorin väripilkut

Luvattoman pitkä aika kului siitä kun nämä kankaat oli leikattu siihen että viimeisetkin tikkaukset ja nepit olivat paikallaan. Sarjatyön piti olla nopeaa, juujuu. Samaisesta SK:n kaavasta kuin pääsiäisen vaipat on nämänkin, tosin pienin muokkauksin. Hyvä on ollut malli käytössä, eikä ainakaan vielä liian pieni ole tuo M-koko meidän pikku plikalle.

Näissä viidessä vaipassa on sekä ulkopinta että sisäpinta puuvillavelouria, joka on mun mielestä loistava vaippamateriaali, kun pysyy niin hyvännäköisenä pitkään.

Näissä vaipoissa on myös puuvillavelour ulkopinnassa, mutta ihoa vasten on kuivaliinakangasta. Ylemmässä violetissa ja keltaisessa on Coolmax-neulosta ja alemmassa violetissa on Myllymuksujen kuivaliinaneulosta. Näitä kankaita kokeilin nyt ensimmäistä kertaa, jospa näistä saisi reissu- tai yövaippaan kuivan tuntuisen vaipan, kun ei kastunutta vaippaa heti voi vaihtaa.

Nämä kaikki on siis sisätäyttövaippoja, eli kiinteää imua ei ole ollenkaan, ja päälle tarvitaan kosteussuluksi villahousut. Tämä vaippatyyppi tuntuu olevan meille sopiva, kun itse vaippa ja imut pestään ja kuivataan erillään, tulee varmasti puhdasta ja kuivuu nopeasti. (Puhdasta tuli kyllä tavallisista sisävaipoistakin, mutta kuivuivat liian hitaasti - myin pois.)

Nepit vaipossa on muovisia KAM-neppejä, kuminauha Hemlinen 8mm kuminauha, pitäisi kestää 95 asteen pesua. (Kuminauhatieto lähinnä omaan muistiin, jos tuo onkin ihan sutta tai jos toimii oikein hyvin.) Reisikumppareiden pituus 14cm.

Voiko ruokalappuihin hurahtaa?

Niinpä. Ei sillä että noita tarvis vielä, mut niitä on niin kiva tehä. :D Näiden tarina alkoi Koskikeskuksen Marimekon myymälästä, jossa kiltisti odottelin että joku myyjä tulis näyttään mulle kankaita kesähattuun ja neliöliinaan. (Miks ne on siellä tiskin takana???). Joku muu tajus itse hakea myyjän paikalle leikkaamaan vahakangasta, ja pakasta jäi vain pieni soiro joka lensi poistopalakoriin. "Kraa-kraa!" - pala oli tsekattava. ;) Kuusama -kerniä 34cm pala (myyjä mittas sentilleen tuon) riittäisi muutamaan ruokalappuun - eikö vaan?

Piirtelin kaavan jolla saisin kankaan parhaiten käytettyä, aika sommittelu siinä oli että sai kuvat jotenkin asettumaan. Kaukalotasku on näissä lapuissa nurjalla, eli kun taskun kääntää eteen, tulee siitä aika tukeva kaukalo johon sattumat saalistetaan. Ja vinokaitaletta meni n. 3,5m kumpaakin väriä.

Näistä vihreäreunaisista oikeanpuoleinen löysi eilen omistajan kaverin pojasta, toiselle vihreälle on myös saaja suunniteltu. Vasemman puoleinen okra-reunainen on Liljan, oikeanpuoleisesta en ole päättänyt vielä, jääkö vai jatkaako matkaansa. Kaikista näistä tykkään.

Ja tässä vielä kuvat lapuista kaukalot edessä, eli ihan ei noin pienestä palasta saa kuvioita kohdistumaan, otettiin sitten jotenkin istuvat taskut. :)

Kestävää paperia

Liljan sotkuja saa melko usein olla pyyhkimässä, ja talouspaperia menisi aika reippaasti. Sen vuoksi ompelin muutama viikko sitten pinon "rättejä", talouspaperiarkin kokoisia liinoja, joissa toinen puoli oli kaapin perällä marinoitunutta valkoista interlockia ja toinen puoli joustofroteeta äitiyspakkauksen huppupyyhkeestä (kirppikseltä). Olisikohan niitä ollut 12kpl. Ihan mielettömän käteviä! :D Pehmeällä puolella pyyhkii pienen suun/niistää pienen nenän, froteepuolella pyyhkii kädet joihin ruoka on tarttunut jo tiukemmin. Liinan voi kastella, huuhdella välillä ja jatkaa projektia ;). Lopuksi pöytä ja syöttötuoli, ja liina pyykkiin. Tuo frotee on aivan ylivoimainen puuron yms. pyyhkimiseen pöydästä.

Muttamutta. 2-3 päivän vaippapyykkäysvälillä ei 12 liinaa (+liuta MaM miniharsoja) riitä mihinkään. Eli lisää piti tehdä. Nyt valmistui 8, ja vielä olisi ainakin 12 liinaan tota trikoota. Huppupyyhkeitä on myös. Lisäksi käytin jämäpalan okra-vaal.kelt. pallotrikoota neljään liinaan keittiöräteiksi. Nurjalla puolella ruskea joustofrotee, ei niin pehmeä kuin huppupyyhe, eli varmaan loistava keittiössä (vaippakäyttöön oli liian karhea, vaatteeksi ehkä kävisi). Nuo sopii kuin nenä päähän meidän keittiöön, jossa on vielä aidot 70-luvun sinapin väriset kaapinovet. :D

Vaatteiden suojaksi

Kun pieni tyttö syö, syntyy siitä sotkua. Ja jotta vaatteilla olisi edes pieni mahdollisuus säästyä, tulee eteen laittaa jotain suojaksi. Ja ne muutamat ruokalaput ovat olleet toisinaan aika ruokottomassa kunnossa, kun vaan pahimmat putsaa pikaseen pois ja sit taas käyttöön. Ei ne joka välissä oo pesukoneeseen ehtiny.

Mutta nyt on uutta mitä laittaa. :)
Nämä kaksi on Finlaysonin kerniä, ostin joskus poistopaloista pienen soiron johonkin käyttöön. Mutta käyttö jäi väliin. Kolme perusruokalappua tuosta olisi saanut, mutta taskullisia, sovitetuin taskuin tuli vaan kaksi. Ihkuja sanon minä. Arjen pientä kaunetta. Mallina on äippälootan formaldehydiruokalappu (joka on käytössä sekin, pesin joo eka). Neppikiinnityksellä tietenkin. Voi olla että vielä kolmas säätöneppi tarvitaan, on vielä niin pikkunen tuo käyttäjä.



Ja sitten vähän arkisempia, mutta varmasti yhtä toimivia. Voi olla Finlaysonin kerniä nämäkin, on jämäpala vanhasta pöytäliinastamme (jota käytettin ehkä viikko, tykättiin pöydästä ilman kerniliinaa enemmän, tykätään edelleen).
Vihreäreunainen on sellainen pidempi malli, joka tulee lautasen alle. Katsotaan nyt vähenisikö lattialle päätyneet sapuskat noin, vai lentääkö koko lautanen.



Vaaleankeltaisella kantattu lappu on samalla kaavalla kuin edellinen, mutta siinä on tasku. Tasku on kaksinkertaista kerniä ja ommeltu ruokalapun nurjalle, jolloin suu aukeaa isommin käännettäessä eteen. Katsotaan miten toimii.

Näiden lappujen myötä opin vihdoin myös vinokaitaleen käytön. Aina se ommel on menny rumasti, näkyny väärässä paikassa ja nauha kiinnittynyt huonosti. Mieleni sopukoista kertasin ohjeet ja tein rauhassa, ja ihan hyviä noista tuli. Ei niitä kenenkään tarvii syynätä, ei ne täydellisiä oo, mutta kelpaa mulle.
Vinokaitale on muuten ihme juttu: Kaupassa on sitä kymmenissä väreissä, eikä mikään miellytä omaa silmää tai tuo sitä efektiä mitä olisi toivonut. Itse en vaan viitsi tehdä. Enkä kyllä ehtisikään tällä hetkellä.
(Valitsin labelin "kestoilua" tähän, koska järkyttävää kyllä, ruokalappujakin saa kertäkäyttöisinä!)

Silmukkamerkkejä

Vanhassa blogissa oli tekemiäni silmukkamerkkejä kaupan. Nostan tänne myymättä jääneet esille uusissa kuvissa. Toistaiseksi en tee näitä enempää. Kuvien alla on hinnat postikuluineen, jos kiinnostut jostain merkeistä niin laitahan sähköpostia.


"Puolukoita ja mustikoita" myyty


"Tricolori" 4kpl/5€


"Pronssinväriset pitkät helmet" 4kpl/5€


"Vaalean siniset pitkät helmet" 5kpl/6€

Pahoittelen kuvissa olevia heijastumia, silmukkamerkit on pakattu sellofaaniin joka heijastelee noin...

Villikset valmiina...

...mutta kenen jalkaan ne sopisi? Jos luo silmukat tammikuussa ja päättelee toukokuussa, niin eihän siinä kovin hyvin käy. Laitan nyt kuitenkin kuvia housuista, joihin on jo olemassa ohjekin. Julkaisin sen toistaiseksi kestovaippainfossa, ehkä vielä joskus täällä blogissakin tulee tuo olemaan.
Eli Tiuhtisvillikset edestä

Ja takaa (takana on siis korotus, lyhennetyin kerroksin tehty, jotta vyötärö pysyisi samalla tasolla sekä edessä että takana)

Sivulta (näkyy nuo lyhennetyistä kerroksista johtuvat pepun puolen leveämmät raidat sekä pepun osan muoto)

Ja vielä tarkempi kuva haarakiilasta sekä haarasaumasta


Housuihin kului Zitron Loft merinolankaa hiukka vajaa 100g, aloitin vyötärön ruskealla kun en uskaltanut riskeerata että kaksi kerää oranssinkirjavaa riittäisi pitkälahkeisiin housuihin. Nämä ovat kokoa M, ja oikeastaan vailla kotia. Eli jos kiinnostaa niin laitahan viestiä. :) (Mitat ennen pesua: Ympärys ennen haarakiilaa 44cm, Korkeus vyötäröltä haaraan 24cm, Lahkeen sisäreuna 15cm, Koko pituus 37,5cm, lahkeen ympärys 19cm) Muoks. MYYTY.

Pieniä mietelmiä

Olen tainnut löytää sen kuuluisan ajan madoreiän toisen pään. Onko sinulla se toinen? Haluaisitko jo vaihtaa, vai pidätkö edelleen ruhtinaallisesta omasta ajastasi? Vai oliko mulla se toinen pää lainassa vaan? Palautinko edes ajoissa?

Yksi asia on varmaa. Blogin nimi oli väärä. Se oli sitä jo alun alkaen, tiedäthän: luot blogin, sille pitää keksiä nimi ja kaikki ideat karkaa päästä. Edellisen blogini nimi oli toimiva, mutta en osannut ottaa sitä käyttöön uudella blogipalvelimella. Leijonaemo ja vielä oikein kengurupuvussa kuulosti mahtipontisesti siltä että aikoisin kertoa meidän elämästä pikkunatiaisen kanssa ja liinailusta. Mutta kun uudella blogilla olikin tilaajia jo ennen kuin ehdin mihinkään listalle sitä ilmoittaa, niin eihän sitä nimeä enää "voinut" vaihtaa...

Tarkoitus on kuitenkin edelleen kertoa käsitöistä, mutta oikeesti: Niitä ei ole syntynyt yhtään! Tai ainakaan mitään bloggaamisen arvoista. (Kuka sitä nyt lisäimuista ja muista räteistä jaksaa kuvia räpsiä yms.)

Uusi nimi, Pikku Juttuja madaltaa toivottavasti omaa kynnystäni kertoa pienistä asioista, elämästä ja käsitöistä. Jonkinverran juttuja voi olla kestoilusta, jotain liinailustakin. Mutta käsitöihin haluan palata pikimmiten.

Entä mitä meille kuuluu? Meillä on pian 9kk täyttävä vauhdikas tyttönen. Kontaten ja ryömien pääsee aika moneen paikkaan. Tänä aamuna sain seuraa suihkuun, pientä ihmistä ei pätkääkään kiinnosta kastuuko vaatteet, kun lattialla on vettä jota lätistellä! Keräyspaperit kutsuu koristansa seireenien tavoin, ilmeisesti painomuste on hyvänmakuistakin. Tämän kuvan oton jälkeen vietimme mukavan tovin laittaessa takaisin yhtä läppärin näppäimistä.

Hyvää Pääsiäistä!

Ja vaipatinta taas pukkaa. Myllymuksujen kaavaa (SKL 1/2008) piti kokeilla, mutta en kyllä halunnut askarrella mitään pyöreitä takasiivekkeitä, eli siinä kohtaa oikaisin vähän. Etureunaa levensin pikkasen myös, jos vaikka pysyis paremmin paikallaan.

Eli M-kokoinen sisätäyttövaippoja puuvillavelourista, ei minkäänlaista kiinteetä imua, väreinä oranssi ja keltainen (vaipan sisällä toinen väri). Nepit oranssissa vaipassa keltaiset, keltaisessa punaiset. Kaavassa oli vain tarrakiinnitys ja siivekkeet aika leveät, joten kokeilin kaksirivinepitystä näin. Täytyy katsoa miten toimii käytännössä. Takakuminauhan laitoin 12cm pitkänä ja reisikumpparit 14cm. Ja kaikki kujiin ommeltuna. Tuntuu että vähän kuminauhaa edessäkin voisi olla paikallaan, jos istuisi vähän paremmin. Ja ton takasiivekkeen alareunaa vois vähän pyöristää kaventaen.

Tosi kivan näköiset tuli, ja paljon hauskempi ommella kuin tylsät beiget tai luonnonvalkoiset tms. (joita täällä on tullut ommeltua muttei postattua). Harmi että M tilasi nyt pinkin ja limenvärisiä vaippoja, kun sellaisia kankaita ei omasta takaa löydy - taitaa olla pakko napsutella vähän... ;)

Ja sitten pieni vilautus vaipan käyttäjästä päivittäisessä kurkuntuhoomistouhussaan. Syöminen on meinaan vakavaa puuhaa, ja kurkku ihan mielettömän hyvää. Varsinkin kun ruokavalio koostuu perunasta, porkkanasta, kurkusta, mustikasta ja vadelmasta (jälkimmäisiä kahta ei saa itse syödä, tylsä äiti). Katsotaan nyt kuinka kauan kurkku on pop :D

Lisää futseja

Niin, ne ruskeat Fuzzit. Nää on ollu kyllä jo hyvän aikaa käytössä, ihan kivasti toimii. Näihin ompelin kuminauhakujan vähän leveämpänä, mutta kyllä toi imun paikka sais olla kapeampi. Joskus falskaa reisikumpparin kohdalta kun ei olekaan imua siinä kohtaa mihin neiti sattuu pissimään. Eli ihan samalla kaavalla ei uusia varmasti tule, täytyy vähän vertailla että miten leveä se orig. fuzzi oikein on. Tuon kaavan olen siis saanut kaavana, en vaippana.