Kankainen muovikassi

Kaupan muovikassit on paitsi hyvän mallisia myös rumia ja turhan paksua muovia tuolla kaatopaikoilla. Meillä on ollut jo viisi vuotta käytössä kaksi kaupan paperikassin kaavalla tehtyä kangaskassia, ja kun törmäsin tähän ohjeeseen, tiesin että kokeiltava on. :)

Nää kolme kassia on vuoritettuja, ulkopuoli Finlaysonin puuvillaa, vuori jotain eurokankaan palalaarin puuvillakangasta. Yläreunassa neppi pitämässä ostokset kassin sisäpuolella. Näihin saa hyvin upotettua kangasta, jos sellaiselle tarvetta sattuu olemaan. ;) Seuraavat kassit kokeilen yksinkertaisesta puuvillasta.

Pieniä ompeluksia

Tarve: Tumput jotka lämmittää ja joilla saa leikkiä hiekkalaatikolla, eli saa pestä koneessa.
Tilanne: Ei oo
Ratkaisu: Kirppislöydöstä piiretään kaava ja tehdään proto (kirppislapaset pääsevät kyllä käyttöön, mutta ovat liian hienot hiekkalaatikolle)
Arvio: Ei ole vielä sovitettu (napero jo yöunilla), mutta hyvältä näyttää - näitä lisää. (Nätimmän värisenä, kiitos.)




Materiaalina kaksipuolinen fleece (sisältä tummansininen, päältä tumma beige) sekä puuvillaresori (tumma oliivi)

Kaverin tyttäret täyttivät vuoden, ja kunhan tavataan, saavat he nämä pienet laukut sekä pienet kirjat jotka juuri mahtuvat laukkuihin. Lilja kantaa kaikenlaista mukanaan, joten taitaa hänkin tarvita oman pikkuisen kassin.

The Tasku

Oliskohan se nyt tässä? Se Vaippa, jonka jälkeen ei enää uutta mallia tarvitse etsiä? SK:n 1/2008 lehden taskuvaipan kaava ei sellaisenaan oikein miellyttänyt, mutta kapeus oli kohdallaan. Muotoilin etureunan ja siivekkeet uusiks ja sovitin vaippaan fuzzin nepityksen, koko L. Tämä istuu kuin valettu meidän pikkuneidille, ja koon sanoisin olevan M/L. Näitä teen lisää.

Kankaat: ulkopinta keltainen BR-pul, sisäpinta kuivaliinaneulos (molemmat Myllymuksuilta) Kiinnityksenä KAM-nepit

Pipo pienelle

No nyt on jo ainakin pipo kylmemmille keleille tuolle pikkuneidille.
Ohje: Suvi-Tuuli
Lanka: Wool, se vanha merinovillainen, kaksinkertaisena
Puikot: 4mm (alareunassa 3,5mm)
Muuta: Ohje on 43-45cm päälle, mutta paksummalla langalla tuli samalla silmukkamäärällä ihan sopiva, Liljan py on nyt 46cm, ja tuossa on vähän vielä varaa kasvaa ja tilaa kypärämyssylle. (Tuo nappi on muuten melkein saman värinen kuin pipo, mutta otti salamasta itseensä aikalailla, ilman salamaa taas väri oli ihan väärä, siniharmaa)

Malli on tosi hyvä, suojaa otsan, korvat ja niskan. Ja tarkoituksella tein piposta vähän tiiviimmän, ei tuule ihan niin vaan läpi. :) Solmun sijaan myssy kiinnitetään napilla, Lilja ei pidä nauhoista ja solmuista leuan alla. Julkaisukelpoista kuvaa ei kuumeisen pienen tytön päästä pipon kera nyt saanut.

Velouria minullekin

Ei oikeus velouriin voi olla vaan lapsilla, eihän? Sitähän minäkin.

Suklaisen ruskea puuvillavelour muuntui minulle housuiksi eilen illalla. Kaava on Ottobre design woman 2/2008 -lehdestä, jazz-housun nimellä. Muokkasin kaavaa jonkinverran, jätin taskun pois, lyhensin lahkeita ja lisäsin löysän resorin lahkeensuihin. Lisäsin myös tilaa ei-vielä-kokonaan-hävinneelle mahalle, kun kaava tuntui ahtaalta.

No, lisätystä tilasta nipistin pois puolet sovitusvaiheessa ennen vyötäröresoria, ja yhden päivän käytön jälkeen totesin että se toinen puolikin oli turhaa, kyllä ne ylhäällä pysyy, mutta sopisi ilmankin.

Tää tykkää, tarvii varmaan toisetkin. ;) M tilasi itselleen myös.

Pinkki Paganiini

Toisessa neliöliinassa mitat tulikin sitten aikalailla kuntoon. Mutta harjoituskappale tämäkin. :/

Paneelissa kankaana (molemmin puolin) Vallilan Paganiini - mun puolella kukkasia ja tintti ja miehen puolella mustavalkoisena viulun piirteitä. Olkaimissa ja tukikankaina valkoinen pellava kaapin kätköistä. Pellava oli yllättävän haasteellinen ommeltava - ohuutensa vuoksi jousti turhan paljon ja ompelujälki ei ole paras mahdollinen. Kangasta tarvitsi käyttää myös useampi kerros, jotta olisi tarpeeksi tukeva.

Oma haasteensa oli myös siinä että tein liinasta käännettävän, mutta olkainten kiinnitystikkauksia en halunnut näkyviin lainkaan. Ihan en ole tyytyväinen kaikkiin ratkaisuihin, mutta turvallisuudesta ei tingitty. Ärsyttävän paljon tuli myös pieniä virheitä, mutta niitäpä en kerrokaan, koska en usko että niitä muut edes huomaisi. Oma rima on näköjään laskettu. Huokaus.

Unituki on hupun muotoinen, kiinnitys on vielä laittamatta, mutta noihin leveisiin nauhoihin tulee nepit ja olkaimiin tulee lenkit jonka nauha kiertää. Unituen suunnittelu kääntöliinalle oli myös haasteellinen, mutta tähän ratkaisuun olen tyytyväinen. Unituessa on kasvuvaraa toivottavasti sopivasti.

Tässä vielä kuva Liinasta M:n päällä. M tykkää kovasti, taitaa olla enemmän hänen liinansa. Liljakin näyttäisi viihtyvän, kerran ollaan jo lenkillä käyty niin että tyttö oli isin kyydissä - siihen ei ole aiemmin suostunut, mutta nyt viihtyi hyvin!

Liian isoa ja liian pientä

Kädentaitomessuilta ostettu käsinvärjätty 100%villalanka muuttui villahousuiksi tiuhtis-ohjeella. Tosin jouduin muokkaamaan ohjetta vähän, kun lanka uhaksi loppua kesken. Ja sittenhän ne housut jäi pieneksi. Kertaalleen on käytetty, suoraan puikoilta, hyvin toimi ilman lanoliinitusta, mutta ei oo kivan näköistä kun on niin pienet. Äh. Myydäkö vaiko säästää? Väri on kauniin vihreä, jos ei anna pienen camo-efektin häiritä silmää. ;)

Liljalle on 74cm osto-vaatteet jäämässä pieneksi, joten siitä voisi päätellä että 80cm on oikea koko (70cm pitkälle tytölle!). Ottobren kaavalla ompelin liivihameen ja velourhousut. Ihkut on mutta isot. Täytyy ommella 74cm kokoiset ensin käyttöön. Nyt kyllä ärsyttää ihan kympillä, mutta ehkä sitten keväällä (?) kun noi saa käyttöön niin ne on ihan ok.
Housut Ottobre Design 4/2007 (kaavaa yksinkertaistettu paljon, lahkeensuuresorit lisätty), liivihame OD 4/2008 (etutasku jätetty pois). Velourit Myllymuksuilta.

Muutenkin tuntuu että nyt pikkuhiljaa alkaa olla aikaa ja energiaa ommella, mutta se aika on siis illalla kun tyttö nukkuu (päiväunien aikana ei ehdi kun teekupin juoda), ja silloin on siis aika tehdä kaikki muukin mihin ei apukäsiä tarvita. :) Eli jospa nyt pikkuhiljaa alkaisi lapsi saada itse tehtyjä vaatteita. Pieni paniikki alkaa iskeä siitä että syksy tulee ja villasukkia, lapasia, pipoja ja kaikkea sellaista tarvitaan. Jotain voi toki ostaa edelleenkin. Ja ostetaankin. Ja onneksi on myös käsistään kätevä mummu, jolta syntyy kauniita neuleita hieman pikaisempaan tahtiin kuin äidiltä. :)

Puolisolki - half buckle

Jälleen kerran kauan suunniteltu projekti valmistui kolmessa illassa, kunhan uskalsi aloittaa. Neliöliinaa on tehnyt mieli, ja loistava sametti olkaimiin löytyi Eurokankaan laatikosta. Paneelin kangas tuotti sitten enemmän ongelmia, kun kyse on kuitenkin lähes vaatteesta, mutta silti kuviossa saisi olla joku juju. Päädyin Marimekon vaaleansiniseen Lumimarjaan.

Ompelun ja mallin osalta olen muuten oikein tyytyväinen, mutta paneeli on liian korkea. Kuvittelin että korkeampi liina ei vaatisi pääntukea erikseen (ei vaadikaan) mutta enpä ajatellut että rajoittaisi lapsen elämää liikaa: Lilja ei tässä liinassa viihdy kun huomaa ettei pysty katselemaan ympärilleen, eikä saa käsiään vapaaksi. Tämä jää siis odottelemaan neidin kasvamista, jospa talvinen liina olisi talvella sopiva. :)

Tämä neliö ei ole varsianen mei tai, vaan oikeastaan half buckle, koska alavyötä ei solmita vaan kiristetään soljella. En halunnut kahta solmua päällekkäin, joten tuo on oikein hyvä. Oliskohan tuolle half bucklelle joku parempi (suomalainen) nimi paikallaan?

Edellisen viestin kommenteissa oli tunnustus. Kiitos siitä :). Jätän kuitenkin omalta osaltani tuon väliin, koska muutenkin olen riisunut blogini napeista yms. Koitan jatkossa muistaa enemmän linkata erilaisiin inspiraation lähteisiin, koska blogistan on aika suuri aarreaitta.

Kuten tämä pipo: ymmärsin pipon kaavoituksen Annikan blogin hatunteko-ohjeesta. Ensin tuli yksi vähän turhan iso pipo (käyttäjä jo löytynyt), toisesta tuli ihan sopiva, pienellä kasvuvaralla.

Kiitti äiti kun teit mulle pipon...

Vaippakorin väripilkut

Luvattoman pitkä aika kului siitä kun nämä kankaat oli leikattu siihen että viimeisetkin tikkaukset ja nepit olivat paikallaan. Sarjatyön piti olla nopeaa, juujuu. Samaisesta SK:n kaavasta kuin pääsiäisen vaipat on nämänkin, tosin pienin muokkauksin. Hyvä on ollut malli käytössä, eikä ainakaan vielä liian pieni ole tuo M-koko meidän pikku plikalle.

Näissä viidessä vaipassa on sekä ulkopinta että sisäpinta puuvillavelouria, joka on mun mielestä loistava vaippamateriaali, kun pysyy niin hyvännäköisenä pitkään.

Näissä vaipoissa on myös puuvillavelour ulkopinnassa, mutta ihoa vasten on kuivaliinakangasta. Ylemmässä violetissa ja keltaisessa on Coolmax-neulosta ja alemmassa violetissa on Myllymuksujen kuivaliinaneulosta. Näitä kankaita kokeilin nyt ensimmäistä kertaa, jospa näistä saisi reissu- tai yövaippaan kuivan tuntuisen vaipan, kun ei kastunutta vaippaa heti voi vaihtaa.

Nämä kaikki on siis sisätäyttövaippoja, eli kiinteää imua ei ole ollenkaan, ja päälle tarvitaan kosteussuluksi villahousut. Tämä vaippatyyppi tuntuu olevan meille sopiva, kun itse vaippa ja imut pestään ja kuivataan erillään, tulee varmasti puhdasta ja kuivuu nopeasti. (Puhdasta tuli kyllä tavallisista sisävaipoistakin, mutta kuivuivat liian hitaasti - myin pois.)

Nepit vaipossa on muovisia KAM-neppejä, kuminauha Hemlinen 8mm kuminauha, pitäisi kestää 95 asteen pesua. (Kuminauhatieto lähinnä omaan muistiin, jos tuo onkin ihan sutta tai jos toimii oikein hyvin.) Reisikumppareiden pituus 14cm.

Voiko ruokalappuihin hurahtaa?

Niinpä. Ei sillä että noita tarvis vielä, mut niitä on niin kiva tehä. :D Näiden tarina alkoi Koskikeskuksen Marimekon myymälästä, jossa kiltisti odottelin että joku myyjä tulis näyttään mulle kankaita kesähattuun ja neliöliinaan. (Miks ne on siellä tiskin takana???). Joku muu tajus itse hakea myyjän paikalle leikkaamaan vahakangasta, ja pakasta jäi vain pieni soiro joka lensi poistopalakoriin. "Kraa-kraa!" - pala oli tsekattava. ;) Kuusama -kerniä 34cm pala (myyjä mittas sentilleen tuon) riittäisi muutamaan ruokalappuun - eikö vaan?

Piirtelin kaavan jolla saisin kankaan parhaiten käytettyä, aika sommittelu siinä oli että sai kuvat jotenkin asettumaan. Kaukalotasku on näissä lapuissa nurjalla, eli kun taskun kääntää eteen, tulee siitä aika tukeva kaukalo johon sattumat saalistetaan. Ja vinokaitaletta meni n. 3,5m kumpaakin väriä.

Näistä vihreäreunaisista oikeanpuoleinen löysi eilen omistajan kaverin pojasta, toiselle vihreälle on myös saaja suunniteltu. Vasemman puoleinen okra-reunainen on Liljan, oikeanpuoleisesta en ole päättänyt vielä, jääkö vai jatkaako matkaansa. Kaikista näistä tykkään.

Ja tässä vielä kuvat lapuista kaukalot edessä, eli ihan ei noin pienestä palasta saa kuvioita kohdistumaan, otettiin sitten jotenkin istuvat taskut. :)