Kestävää paperia

Liljan sotkuja saa melko usein olla pyyhkimässä, ja talouspaperia menisi aika reippaasti. Sen vuoksi ompelin muutama viikko sitten pinon "rättejä", talouspaperiarkin kokoisia liinoja, joissa toinen puoli oli kaapin perällä marinoitunutta valkoista interlockia ja toinen puoli joustofroteeta äitiyspakkauksen huppupyyhkeestä (kirppikseltä). Olisikohan niitä ollut 12kpl. Ihan mielettömän käteviä! :D Pehmeällä puolella pyyhkii pienen suun/niistää pienen nenän, froteepuolella pyyhkii kädet joihin ruoka on tarttunut jo tiukemmin. Liinan voi kastella, huuhdella välillä ja jatkaa projektia ;). Lopuksi pöytä ja syöttötuoli, ja liina pyykkiin. Tuo frotee on aivan ylivoimainen puuron yms. pyyhkimiseen pöydästä.

Muttamutta. 2-3 päivän vaippapyykkäysvälillä ei 12 liinaa (+liuta MaM miniharsoja) riitä mihinkään. Eli lisää piti tehdä. Nyt valmistui 8, ja vielä olisi ainakin 12 liinaan tota trikoota. Huppupyyhkeitä on myös. Lisäksi käytin jämäpalan okra-vaal.kelt. pallotrikoota neljään liinaan keittiöräteiksi. Nurjalla puolella ruskea joustofrotee, ei niin pehmeä kuin huppupyyhe, eli varmaan loistava keittiössä (vaippakäyttöön oli liian karhea, vaatteeksi ehkä kävisi). Nuo sopii kuin nenä päähän meidän keittiöön, jossa on vielä aidot 70-luvun sinapin väriset kaapinovet. :D

Vaatteiden suojaksi

Kun pieni tyttö syö, syntyy siitä sotkua. Ja jotta vaatteilla olisi edes pieni mahdollisuus säästyä, tulee eteen laittaa jotain suojaksi. Ja ne muutamat ruokalaput ovat olleet toisinaan aika ruokottomassa kunnossa, kun vaan pahimmat putsaa pikaseen pois ja sit taas käyttöön. Ei ne joka välissä oo pesukoneeseen ehtiny.

Mutta nyt on uutta mitä laittaa. :)
Nämä kaksi on Finlaysonin kerniä, ostin joskus poistopaloista pienen soiron johonkin käyttöön. Mutta käyttö jäi väliin. Kolme perusruokalappua tuosta olisi saanut, mutta taskullisia, sovitetuin taskuin tuli vaan kaksi. Ihkuja sanon minä. Arjen pientä kaunetta. Mallina on äippälootan formaldehydiruokalappu (joka on käytössä sekin, pesin joo eka). Neppikiinnityksellä tietenkin. Voi olla että vielä kolmas säätöneppi tarvitaan, on vielä niin pikkunen tuo käyttäjä.



Ja sitten vähän arkisempia, mutta varmasti yhtä toimivia. Voi olla Finlaysonin kerniä nämäkin, on jämäpala vanhasta pöytäliinastamme (jota käytettin ehkä viikko, tykättiin pöydästä ilman kerniliinaa enemmän, tykätään edelleen).
Vihreäreunainen on sellainen pidempi malli, joka tulee lautasen alle. Katsotaan nyt vähenisikö lattialle päätyneet sapuskat noin, vai lentääkö koko lautanen.



Vaaleankeltaisella kantattu lappu on samalla kaavalla kuin edellinen, mutta siinä on tasku. Tasku on kaksinkertaista kerniä ja ommeltu ruokalapun nurjalle, jolloin suu aukeaa isommin käännettäessä eteen. Katsotaan miten toimii.

Näiden lappujen myötä opin vihdoin myös vinokaitaleen käytön. Aina se ommel on menny rumasti, näkyny väärässä paikassa ja nauha kiinnittynyt huonosti. Mieleni sopukoista kertasin ohjeet ja tein rauhassa, ja ihan hyviä noista tuli. Ei niitä kenenkään tarvii syynätä, ei ne täydellisiä oo, mutta kelpaa mulle.
Vinokaitale on muuten ihme juttu: Kaupassa on sitä kymmenissä väreissä, eikä mikään miellytä omaa silmää tai tuo sitä efektiä mitä olisi toivonut. Itse en vaan viitsi tehdä. Enkä kyllä ehtisikään tällä hetkellä.
(Valitsin labelin "kestoilua" tähän, koska järkyttävää kyllä, ruokalappujakin saa kertäkäyttöisinä!)

Silmukkamerkkejä

Vanhassa blogissa oli tekemiäni silmukkamerkkejä kaupan. Nostan tänne myymättä jääneet esille uusissa kuvissa. Toistaiseksi en tee näitä enempää. Kuvien alla on hinnat postikuluineen, jos kiinnostut jostain merkeistä niin laitahan sähköpostia.


"Puolukoita ja mustikoita" myyty


"Tricolori" 4kpl/5€


"Pronssinväriset pitkät helmet" 4kpl/5€


"Vaalean siniset pitkät helmet" 5kpl/6€

Pahoittelen kuvissa olevia heijastumia, silmukkamerkit on pakattu sellofaaniin joka heijastelee noin...

Villikset valmiina...

...mutta kenen jalkaan ne sopisi? Jos luo silmukat tammikuussa ja päättelee toukokuussa, niin eihän siinä kovin hyvin käy. Laitan nyt kuitenkin kuvia housuista, joihin on jo olemassa ohjekin. Julkaisin sen toistaiseksi kestovaippainfossa, ehkä vielä joskus täällä blogissakin tulee tuo olemaan.
Eli Tiuhtisvillikset edestä

Ja takaa (takana on siis korotus, lyhennetyin kerroksin tehty, jotta vyötärö pysyisi samalla tasolla sekä edessä että takana)

Sivulta (näkyy nuo lyhennetyistä kerroksista johtuvat pepun puolen leveämmät raidat sekä pepun osan muoto)

Ja vielä tarkempi kuva haarakiilasta sekä haarasaumasta


Housuihin kului Zitron Loft merinolankaa hiukka vajaa 100g, aloitin vyötärön ruskealla kun en uskaltanut riskeerata että kaksi kerää oranssinkirjavaa riittäisi pitkälahkeisiin housuihin. Nämä ovat kokoa M, ja oikeastaan vailla kotia. Eli jos kiinnostaa niin laitahan viestiä. :) (Mitat ennen pesua: Ympärys ennen haarakiilaa 44cm, Korkeus vyötäröltä haaraan 24cm, Lahkeen sisäreuna 15cm, Koko pituus 37,5cm, lahkeen ympärys 19cm) Muoks. MYYTY.

Pieniä mietelmiä

Olen tainnut löytää sen kuuluisan ajan madoreiän toisen pään. Onko sinulla se toinen? Haluaisitko jo vaihtaa, vai pidätkö edelleen ruhtinaallisesta omasta ajastasi? Vai oliko mulla se toinen pää lainassa vaan? Palautinko edes ajoissa?

Yksi asia on varmaa. Blogin nimi oli väärä. Se oli sitä jo alun alkaen, tiedäthän: luot blogin, sille pitää keksiä nimi ja kaikki ideat karkaa päästä. Edellisen blogini nimi oli toimiva, mutta en osannut ottaa sitä käyttöön uudella blogipalvelimella. Leijonaemo ja vielä oikein kengurupuvussa kuulosti mahtipontisesti siltä että aikoisin kertoa meidän elämästä pikkunatiaisen kanssa ja liinailusta. Mutta kun uudella blogilla olikin tilaajia jo ennen kuin ehdin mihinkään listalle sitä ilmoittaa, niin eihän sitä nimeä enää "voinut" vaihtaa...

Tarkoitus on kuitenkin edelleen kertoa käsitöistä, mutta oikeesti: Niitä ei ole syntynyt yhtään! Tai ainakaan mitään bloggaamisen arvoista. (Kuka sitä nyt lisäimuista ja muista räteistä jaksaa kuvia räpsiä yms.)

Uusi nimi, Pikku Juttuja madaltaa toivottavasti omaa kynnystäni kertoa pienistä asioista, elämästä ja käsitöistä. Jonkinverran juttuja voi olla kestoilusta, jotain liinailustakin. Mutta käsitöihin haluan palata pikimmiten.

Entä mitä meille kuuluu? Meillä on pian 9kk täyttävä vauhdikas tyttönen. Kontaten ja ryömien pääsee aika moneen paikkaan. Tänä aamuna sain seuraa suihkuun, pientä ihmistä ei pätkääkään kiinnosta kastuuko vaatteet, kun lattialla on vettä jota lätistellä! Keräyspaperit kutsuu koristansa seireenien tavoin, ilmeisesti painomuste on hyvänmakuistakin. Tämän kuvan oton jälkeen vietimme mukavan tovin laittaessa takaisin yhtä läppärin näppäimistä.

Hyvää Pääsiäistä!

Ja vaipatinta taas pukkaa. Myllymuksujen kaavaa (SKL 1/2008) piti kokeilla, mutta en kyllä halunnut askarrella mitään pyöreitä takasiivekkeitä, eli siinä kohtaa oikaisin vähän. Etureunaa levensin pikkasen myös, jos vaikka pysyis paremmin paikallaan.

Eli M-kokoinen sisätäyttövaippoja puuvillavelourista, ei minkäänlaista kiinteetä imua, väreinä oranssi ja keltainen (vaipan sisällä toinen väri). Nepit oranssissa vaipassa keltaiset, keltaisessa punaiset. Kaavassa oli vain tarrakiinnitys ja siivekkeet aika leveät, joten kokeilin kaksirivinepitystä näin. Täytyy katsoa miten toimii käytännössä. Takakuminauhan laitoin 12cm pitkänä ja reisikumpparit 14cm. Ja kaikki kujiin ommeltuna. Tuntuu että vähän kuminauhaa edessäkin voisi olla paikallaan, jos istuisi vähän paremmin. Ja ton takasiivekkeen alareunaa vois vähän pyöristää kaventaen.

Tosi kivan näköiset tuli, ja paljon hauskempi ommella kuin tylsät beiget tai luonnonvalkoiset tms. (joita täällä on tullut ommeltua muttei postattua). Harmi että M tilasi nyt pinkin ja limenvärisiä vaippoja, kun sellaisia kankaita ei omasta takaa löydy - taitaa olla pakko napsutella vähän... ;)

Ja sitten pieni vilautus vaipan käyttäjästä päivittäisessä kurkuntuhoomistouhussaan. Syöminen on meinaan vakavaa puuhaa, ja kurkku ihan mielettömän hyvää. Varsinkin kun ruokavalio koostuu perunasta, porkkanasta, kurkusta, mustikasta ja vadelmasta (jälkimmäisiä kahta ei saa itse syödä, tylsä äiti). Katsotaan nyt kuinka kauan kurkku on pop :D

Lisää futseja

Niin, ne ruskeat Fuzzit. Nää on ollu kyllä jo hyvän aikaa käytössä, ihan kivasti toimii. Näihin ompelin kuminauhakujan vähän leveämpänä, mutta kyllä toi imun paikka sais olla kapeampi. Joskus falskaa reisikumpparin kohdalta kun ei olekaan imua siinä kohtaa mihin neiti sattuu pissimään. Eli ihan samalla kaavalla ei uusia varmasti tule, täytyy vähän vertailla että miten leveä se orig. fuzzi oikein on. Tuon kaavan olen siis saanut kaavana, en vaippana.

Uutta vaipatinta

S-kokoiset fuzzit jäi jo kauan ennen joulua pieniksi, eli korkea aika oli saada uusia. Nää kolme mä tein saadulla m-kaavalla, mutta on kyllä tosi leveet haarasta. Toisaalta, istuivat ihan hyvin kapeammilla imuilla, että väliäkös tuolla?
Kosteussulkuna ruosteen värinen br-pul ja ihoa vasten ruskea microfleece.

Näyttäpä ne hassuilta kuvassa, ihan tasasia ja hyviä ne oikeesti on. Ja ruskeesta pulista leikatut kappaleet on jo nepitetty, kukahan ne ompelis?

Viimeinen villahousu

No ei vaan, mutta ehkäpä vihdoin viimeinen versio. Nyt nimittäin löytyi meidän tsi-villahousumalli. :) Näitä tulee kyllä tehtyä lisää. Monetkohan villahousut lapsi vois tarvita, kun noi babyidean wool longiesit ja shortiesitkin on niin ihania (ja ihanan pehmeitä)? :D

Näissä lankana valkoinen Zitron Loft merino, 106g pääteltynä, eli ihan ei kaks kerää tainnut riittää. Aloitin vajaasta kerästä, eli en pysynyt menekissä mukana neuloessa.

Kengurukuvia ja hamppua

Tänään oli taas sellainen päivä: päiväunet ulkona reilu puoli tuntia. Paljon kivempaa nukkua sylissä tai liinassa. :) 2,5 tuntia tyttö nukkuikin M:n liinassa, mukavan näköistä kyytiä:

Ensimmäisen kuva otettu pari minuuttia liinaan laiton jälkeen: NukkuMatti tuli ja nouti mukaansa. Pieni tyttö ei tosin nuku ihan paikallaan, pitää liinassakin kiemurrella ja asentoa hakea. Kuinkahan oikeaoppinen asento Liljalla on tossa toisessa kuvassa?

Täällä tapahtuu kaikenlaista: kymmenviikkoinen tyttönen hymyilee onnellisena hampaatonta hymyään ja nauraa hykertää äänettömästi. Hoitopöydän kasvopaperilaatikon päivänkakkarat kuulee aina uusimmat jutut, neuvolan hymynaamalle naureskellaan. Kädetkin on jostain kummasta ilmestyneet, niitä jäädään hämmäsetelemään, kunnes ne taas jotenkin katoaa näkökentän ulkopuolelle. Ja hirmu tahto olis kääntyä vatsalleen, ja jokunen kerta se onkin ollut tosi lähellä, vaan toinen käsi on jäänyt hullusti jumiin. Pää on vielä vähän raskas, mutta kyllä sitä aika kauan jaksaa kannatella.

Vaippatehdas käy läpi projektia "täydellisen vaipan metsästys", ja tulosta syntyy. Sisävaippoja, prefoldeja ja taskuvaippoja, siinä tämänhetkiset tsi-vaipattimet. Sisätaskuja pitäis kans kokeilla.

Tsi-fuzzit onnistui yli odotusten: ne toimii! :D Nämä kolme ekaa fuzzia on ommeltu limenvärisestä PULista ja microfleecestä. Nepit meloninväriset. Koko S, sisällä kaikissa bambu-prefold, säädetty vaan eri neppeihin.

Kunnon imukyvyn perässä lähdin kokeilemaan hamppua. Aloitin Myllymuksujen hamppujoustofroteesta, ja ainakin toistaiseksi olen tuohon tyytyväinen, vaikutta pehmeältä ja mukavalta. Kaavana näissä Cuddle buns bicini cut, kiinteässä imussa hamppua 4krs. Vasemmanpuoleisessa cuddlessa on puuvillavelour pinnassa ja ihoa vasten. Oikeanpuoleinen on kokonaan hamppua.