Kuukausi sitten vietettiin siskoni häitä. Meidän perheen tytöt juhli ompelemissani puvuissa, mutta juhlatohinassa kuvat puvuista jäi ottamatta. Kuvaamiseen tarvitaan kuvattavan kohteen ja valon lisäksi kuvaaja, joten asia ei hoitunut ihan heti. Tänään oli sopiva hetki lavastaa juhlatilanne uusiksi, ainakin vaatetuksen osalta. ;)



Kaava: Ottobresta, en nyt muista numeroa, ehkä viime syksyltä, malli oli tehty finecord sametista ja hihat oli vajaamittaiset ja suorat. Eli sen verran muokkasin että pidensin hihoja ja tein niihin pienen pussituksen hihansuulle. Päällisempään helmaan yritin myös saada rypytystä, mutta aika varovaisesti, joten aika vaisut rypytykset tuli.
Kangas: Molemmat kankaat pellavaa, valkoinen omaa varastoa, vihreän jouduin ostamaan, kun sopivaa yhdistettävää pellavaa ei kotoa löytynyt.
Kommentti: Muistanpa taas miksi ei pellavaa, varsinkaan lapsen vaatteeseen: rypistyy ihan järkyttävän nopeasti! Pesun kannalta kyllä hyvää, kun saa vaikka keittopestä - juhlapaikan lattiat kun tuli myös nuohottua.



Oma pukuni valmistui aikamoisena vääntönä ihan viime hetkellä edellisenä iltana, taisi yön puolelle mennä helman ompelu. Vastoinkäymisiltä ei vältytty, mutta lopputulos on hyvä, se kai on tärkeintä.
Kaava on jostain vanhasta käsityölehdestä (SKL) n. 15 vuoden takaa, hääpuvun kaavasta poistin vain laahuksen. Kangas on isäni Kiinasta tuoma silkkisatiini, hirvitti kyllä leikkaaminen hieman. ;) Kangasta jäi vähän vielä, jonkun hihattoman yläosan siitä vielä saa. Tämä silkki kesti yllättävän hyvin sekä (höyry)silitystä että ompeleen purkamistakin.

Puvun kruunasi aivan mielettömän ihana kolmiohuivi, äitini käsialaa. Malli on Tree of Light, löytyy Ravelrystä. Huivista tullee tarkemmin tietoja äitin blogiin. Äiti teki myös korut, punaiset kristallit on Swarovskia ja kullanväriset jotain kultafoliohelmiä. Valitsin helmet itse, äiti sommitteli todella kauniin setin (eli mä kinusin vielä rannekorunkin ;) ) Huivi ja korut oli pisten i:n päälle puvussani, ilman niitä se olisi ollut aika lattea. Kiitos äiti!

Kankaiden tuhoaminen jatkuu, tällä kertaa saksien kouriin päätyi tämä pallotrikoo. Lapsen yöpaitatilanne on myös aika kehno, joten sellainen tuli tilaukseen. Lähes koko kankaanpala tuli käytettyä, pituus ei ihan riittänyt kaavan vaatimuksiin, mutta tuo tulee kyllä nilkkoihin asti noinkin. Kangas on jäänyt käyttämättä osin siksi että sopivaa resoria ei oikein löytynyt, punaiset sävyt on aika erikoiset. Nyt en pohtinut asiaa, leikkelin vain kankaat ja sitten katsoin resorilaatikkoon. Hyvä tuli. :)



Kaava: Ottobre design 6/09
Kangas: Pallotrikoo (single, 100% puuvilla) 65cm, Eurokankaasta ja resori Myllymuksuilta (appelsiini)
Kommentti: Tällä kaavalla teen lisää, tykkäsin.

Tilasin nämä Myllymuksujen kuosibambut jo jokin aika sitten. Saadessani kankaat petyin kyllä vähän, vaikka olin näitä livenä nähnytkin. Ruskea siili tuntui tosi tummalta ja tunkkaiselta, oranssi etana oli sekava eikä kuvat eroitu kovin hyvin. Pinkki perhonen oli ihan ok, mutta ei inspiroinut. Päässä löi tyhjää, ei ideoita.

Nyt nämä kankaat oli vaarassa jäädä "pieneksi", eli paloista ei kohta tulisi mitään Liljalle sopivaa jos en pistä töpinäksi. Blogimaailman vallannut aplikaatioinnostus saapui tännekin ja ratkaisi ongelmani: aplikoin kuosin eläimen eri värillä vaatteeseen. Tadaa! ;)

Kaava: Ottobre workshop -paitakaava, koko 92/98 (eli leveys 92, hihojen ja helman pituus 98)
Kankaat: Myllymuksujen kuosillinen bambuneulos (53% bambua 47% puuvillaa), Ruskea siili, Oranssi etana ja Pinkki perhonen. Resorit Myllymuksuilta, velourtilkut samoin.
Aplikaatiokuvat: Omaa käsialaa, meinasin ensin ottaa kankaan kuvan ja suurentaa, mutta päädyin piirtämään omat, samnahenkiset eläimet. Perhosbambu ei mielestäni kaivannut aplikaatiota.
Muokkaukset: Kaavan pääntie on aika reilu, joten lisäsin kunnon saumavarat myös ruskeaan ja oranssiin, joihin tein tuon resorihuolittelun. Mielestäni kaula-aukko istuu paremmin noin, eikä ole kuitenkaan liian ahdas pukea. Perhospaitaan tein tavallisen resoripääntien ja hihansuihin käännettävät resorit.

Siilipadan kaveriksi löytyykin jo housut, perhoset sopii ruskeiden ja tummansinisten housujen kanssa, mutta etana taitaa kaivata keltaisia housuja vielä. Sellaiset täytyy varmaan tehdä. :)

Pientä pinkkiä

Ystäväni sai suloisen tyttären viikko sitten, tänään pääsimme ihmettä ihastelemaan. Luonteva lahjus kolmannen lapsen kestovaipattajalle oli sievä vaippasetti, oikeastaan mitään muuta en edes miettinyt. :)

Villahousut on Tiuhtis-ohjeella tehty, muokkauksena palmikkokuvio lahkeissa. Palmikko on Elsebeth Lavoldin kirjasta Viking patterns for knitting otettu. Lankana Loft, n. puolitoista kerää.

Sisävaipan kaava on Kissaluvs fitted, koko 0. Materiaalit: päällinen Myllymuksujen pinkki kuosibambu, perhonen ja ihoa vasten pinkki bambujoustofrotee. Imuina neljä kerrosta valkaisematonta harsoa, yksi kerros paksua flanellia ja yksi kerros bambupuuvillafleeceä.

Tekeillä täällä on kaikenlaista. Yksi proto on jo ommeltu taskuvaipasta joka toimii housuvaipan tavoin ja johon kuluu ihan mielettömän vähän kangasta, tämän säästeliään kaavan sain blogi- ja foorumituttavalta, mutta muokkasin sitä tuohon housuvaipan suuntaan itse. Kas kun meillä asuu välillä pieni vauva joka tarvii apua lähes kaiken aikaa, ja välillä varsin iso ja reipas tyttö joka tekee kaiken IHAN ITSE. Vaippaa käytetään yöllä ja kun kotoa lähdetään jonnekin. Ja juuri nuo lähtötilanteet olis kiva hoitaa tappelematta lapsen kanssa - se nyt vaan on niin turhaa. Ei ole helppoa kasvaa isoksi tytöksi. ;)

Lämmintä ystävälle

Tämä ompelus on vähän niinku tilaustyö, mutta niin että työstä ei makseta. ;) Olen saanut jotain muuta tilalle itse, myös sellaista mitä on vaikea hinnoitella. Ystävä ihasteli lapsukaisen merinovillakerrastoa, joka tosin on jo varsin kulahtanut, koska sitä ei oikein saisi koskaan riisua... Lupasin hänen lapselleen samanlaisen ommella, ja kangastakin löytyi varastosta.

Eilen siis lupasin, illalla piirtelin kaavat ja tänään ompelin. Yllätin itsenikin miten nopeasti koko homma hoitui. Toiveena oli että asu olisi sen verran reilu että menee ensi talvena myös, eli valittiin seuraava koko ja pituutta hihoin vähän lisää, lahkeet olikin jo aika pitkät. Siinähän mulla on meidän tarpeisiin sitten ensi talven kerrastoa varten kaava valmiina.

(Juu, ihan itse päätti tavan esitellä vaatetta)

Kun oikein tarkkaan asettelin kaavat, huomasin että kangas riittää myös kypärämyssyyn, joten tein myös sellaisen, tykkään kovasti tuosta mallista.

Kangas: Merinovillainterlock, Myllymuksut, musta 110cm pala
Paidan kaava: Ottobre Creative workshop 301 -kaavapaketti, Slim-fit mallinen paita, koko 98cm.
Muoks. Sivuilta ja hihojen sivusaumasta jätin saumavarat pois (koska neulos joustaa tosi paljon), helmaan lisäsin pituutta 3cm kaartuen keskellä takana 5cm:iin. Hihoihin laitoin pidennykset resorin tapaisesti, eli kaksinkertaista kangasta on n. 4cm, vähän napakampi/kapeampi kuin hiha muuten.
Pääntielle kuului huolittelukaitale, mutta pienensin pääntietä piirtäen n. 1cm "saumavaran" ja ompelin pääntielle resorin interlockista. Näin sain kaula-aukosta napakan, mutta vieläkin on ihan helppo pukea.
Housujen kaava: Ottobre Design 4/2004, Malli 38. Muokkaukset: Lahkeiden sivusaumoista jätin saumavarat pois. Vyötärön kuminauhan tein kujaan, en ohjeen mukaan.
Kypärämyssyn kaava: Ottobre Design nettikaava, Lohikäärmelakki (pdf)
Saumurin siepparilankoina käytetty YLI Wooly Nylonia, tuo kirjava reuna tulee siitä. Pidän tuon langan tuomasta pehmeästä saumasta/reunasta, sopii tosin hyvin käytettäväksi merinovillaneulosten kanssa.

Tässä kuvassa kaulus näkyy paremmin. Huomaa että paita on vielä iso, mutta ihan hyvin toimi pikku-mustanaamion testissä. ;)

Vanha ja uusi

Mun vanha ja ahkerasti käytetty jenkkikassi on odotellut uutta käyttöä. Tänään siivotessani lapsi löysi tuon vanhan kassin ja taisi tykästyä. Siinä vaiheessa tajusin kuinka nuhjuinen vanha kassi onkaan. Olen sen kyllä pessyt, mutta aika likainen se on edelleen, eipä taida puhtaaksi tullakaan.
Siitä se ajatus sitten lähti.

Punaista enstexiä (nojuu, Wertexiä) oli varastossa vielä rattaiden tuunaamisen jäljiltä. Kantokahvoihin ei ollut tuollaista notkeaa nauhaa kuten vanhassa, joten napakka satulavyö (sitä tuo kai on nimeltään) sai kelvata, vaikkei ihan vitivalkoinen olekaan. Vaakaraita ja pohjan tere on alkuperäisestä kassista poiketen heijastinnauhaa. Koko on vähän pienempi, koska laatikosta löytyi 20cm vetoketju 25cm:n sijaan, joten muokkasin mittasuhteet kuntoon, tai ainakin yritin. Kantokahvojen kiinnityskohtaan en laittanut pyöreitä somisteita.
Laukku on hauska ja tyttö varmasti tykkää, ompelun tekniseen suoritukseen en ole tyytyväinen, pohjan ompelu erityisesti tökki. Ei onneksi haittaa käyttöä eikä näy päällepäin.
Kaikki materiaalit tosiaan omaa varastoa, ja koko homma oli sellainen "eikai tätä ny kauheesti tarvii suunnitella?". Hauskaa siis.

Uusi vuosi vanhat kujeet

Katsotaas uudelleen huvittaisiko taas bloggaaminen, syksyllä ei jostain syystä huvittanut postata niitä peruspaitoja ja housuja joita liukuhihnalla tein lapsukaiselleni. (Lähes kuivaksi oppinut lapsi tarvii housuja vähän enemmän ;) )

Olen yhdellä foorumilla mukana "projektissa", jossa kevään aikana pyritään ompelemaan pois kangasvarastoa, kun sitä on vähän turhaankin kertynyt. Laatikoissa on ihania veloureja ja joustofroteeta (puuvilla ja bambu) ja merinovillaneulosta, eli ihan mielekkäistä kankaista saan ommella. Muutama ei niin mieluisa kangas taitaa myös kevään aikana hakea käyttöä tai jatkosijoitusta.
Juuri nyt lapsella on aika hyvin vaatteita, joten ompelen varmaan seuraavaa kokoa enimmäkseen, mikä tarkoittaa kuvia vaatteista ilman lasta, luulisin.

Tämän postauksen vaatteet ovat nyt kuitenkin ihan heti käyttöön ja tarpeeseen:

Ottobren (4/07) Teekannutunika pienin muokkauksin, kokoa 92cm. Trikoo parin vuoden takainen palaosto Eurokankaasta, ihanan paksu ja napakka trikoo lycralla, sopii hyvin talviseen käyttöön. Kangasta meni 45cm, saman verran jäi jäljelle. Taidan ommella paidan siitä lopuista.


Kypärämyssyn kaava on hyväksi havaittu Ottobren nettikaava, koko 50cm(py). Muokkasin sen verran että pidensin alareunaa 3cm kauttaaltaan. Pysyy paremmin kaulurin alla niin.
Kangas on Myllymuksujen merinovillainterlockia, vuoritin lakin MM:n bambusilkkineuloksella. Jännä miten aika löperö kangas tukevoitti kokonaisuuden. Tykkään tosi paljon, ja lapsikin tykkäsi. Saumat ompelin niin että ompelin ensin päällikankaan ja vuorin yhteen (paitsi etu- ja alareunasta) ja ompelin ompelukoneen kenno-ompeleella saumurisaumat kiinni toisiinsa, päällekkäin. Tuli aika kiva litteä sauma. Vähän työläs kyllä tehdä, mutta mielestäni oli vaivan arvoista.

Mekkokuvassa olevat housut on sitä peruskauraa syksyltä, ruskeaa joustofroteeta Eurokankaan palalaatikosta. Kaavana Ottobren Vilkas-velourhousut, varmaan kokoa 86cm, jota olen muokannut matkan varrella enemmän omaan makuun mieluisaksi.
Kypärämyssyn kanssa kuvassa näkyy samaisesta joustofroteesta paita, jossa piti olla kasvuvaraa ja sen vuoksi reilut resorit hihansuissa. Pari pesua ja tilanne tuo - melkein liian pieni.

Pipotusta

Pipo ja paita jo aiemmin valmistuneita, tosi mieluisia molemmat. Pipo lapsen pään mukaan piirretty, paidan kaava ottobresta. Pipo perussingletrikoota, paidan trikoossa on vähän lycraa mukana. Paidan kankaasta on myös kapeat housut, mutta ei sitä settinä voi käyttää, on aika pyjaman oloinen niin.

Pipo olisi myös lapsukaisen kaverin mieleen, siitä käydään välillä vähän kiistaakin. Lupasin ommella tuolle ihanalle pienelle oman pipon. Materiaaliksi valikoitui saajan mummun kätköistä 80-luvun collegea, sini-lila-kirjavaa (kuin epätasaisesti värjätty). Kangas ei ollut oikein mun mieleen, joten halusin vähän jotenkin piristää sitä. Luulisin että onnistuin valitsemaan myös saajan (ja hänen äitinsä) makuun sopivan koristuksen. Itseasiassa, näin pipon kangas on musta aika hieno.

Tyttö rakastaa pupuja, ja violetin ja mustan lisäksi vaatteet on usein vaaleanpunaisia, joten tuskin kovin pahasti pieleen menee. :)

Pipon pupunappi oli yksinäinen pupunen tässä seurassa:

Kiersin eilen tutulla kirppiksellä, ja tein huimasti löytöjä. Nämä napit oli pienessä pussissa ison laatikon pohjalla, laatikossa oli lähinnä romuleluja, joten ihmettelen että edes lähdin penkomaan. Eurolla lähti meille nuo. Ei ne kaikki aivan oman näköisiä ole, mutta muutama oikein kaunis siellä on kyllä. Ja osa päätynee lapsen (tulevaan) nappilaatikkoon. Sellainen on saatava, mummun nappilaatikko oli niin huikea kokemus. :D

Vauvat tarvii kuulemma vaipan uidessa...

...näin meillä Kangasalla ,vaikka Tampereella asia on toisin. Niin se asia vaan muuttuu kun kunnanraja ylittyy. ;)

Mua ei nyt oikein nappaa ostaa niitä kertakäyttöisiä uimavaippoja, joten vaippaompeluksihan tämä meni. Yksi versio osoittautui harjoituskappaleeksi, jonka perusteella muokkasin kaavaa reilusti. Kaavana siis "vauva"pikkarit, joita madalasin n. 9cm (ois saanu madaltaa vähän enemmänkin), sivuille lisäsin tilaa ja jalantietä suurensin aika paljon pepun puolelta.

Kankaat: Ulkopinta BR-Pul, ihoa vasten coolmax ja imuna 1x koko vaipan alueella sekä 2x tiimaimuna äp:n joustofroteepyyhe (kirppiskamaa).
Jalanteissä kapeaa ja vyötäröllä normileveää FOE-joustokanttia. Ekaa kertaa tuota ompelin ja ihan toimivalta tuntui.
Eipä tuo imun määrä meillä tavis vaippakäytössä nyt olisi kovin kummoinen, mutta kun en ymmärrä logiikkaa tuossa uimavaipassa muutenkaan niin en viitsi ladata mitään paksua settiä imuja. (Se geelivaippa kuulemma paisuu jo ihan siitä uimavedestäkin, että tiedä sitten miten enää mahd. pisuja imisi itseensä. Isompia tarpeita meillä ei kodin ulkopuolella juuri tehdä.)

Toisenlaista kestoilua tämäkin:
Kyllästyin täysin erilaisiin repeileviin siivousrätteihin ja hankaussieniin ja kaikkeen. Hamppulankaa on jo, mutta kukapa täällä mitään rättejä ehtisi neulomaan?
Näihin rätteihin käytin äp:n huppupyyhkeen joustofroteeta, sen toisen puolen (siitä sai 9kpl 22x22cm paloja) ja myllymuksujen hamppujoustofroteeta (karheampaa kuin puuvilla, hoitaa noi hankaushommat). Pikaisen alkukäytön jälkeen olen näihin varsin tyytyväinen.

Liian iso hattu

Lapsi tarvitsi (hitsi ne tarvii muuten ihan kamalasti kaikkee! :D ) hatun suojaamaan päätään auringolta, mielellään sellaisen joka suojaisi myös niskaa ja vähän kasvojakin. Tässä mallissa on perinteinen kalastajanlakin pyöreä keskiosa, vain pienempänä, ja reunat jatkuu kellomaisesti leveten. Erillistä lieriä ei siis ole. Sanomatta kai selvää että tällaista hattua on aika vaikea mittailla ja "sovittaa" työn edetessä, se joko sopii tai sitten ei. No, ompelin ja sovitin kyllä vuorin ensin, ettei lakki varmasti olisi liian pieni. Ei, pieni se ei ole. Koon 48 kaavalla 48,5cm päälle tehtynä sopii varmasti vielä ensi kesänäkin. :p Kyllä mä itsekin noin tarkkaan osaisin lakin kaavoittaa. ;)

Kaava: Ottobre 2/2004, Sudenkorentohattu, koko 48cm
Kommentit: Tykkään, tarvii koittaa tehdä pienempi vielä. :)