Ommeltuja juttuja

Aivan meinaa tämä blogi jäädä vaille huomiota, kun on vähän muutakin tekemistä. Muiden blogeja seuraan samalla kun imetän, sen vuoksi kommenttien kirjoittaminen jää melko vähälle.

Jotain olen silti ehtinyt ommellakin, tässä jotain niistä:

Haalari kokoa 50cm, kankaat oli leikattu jo ennen Liljan syntymää, mutta ompelu oli jäänyt kappaleiden huolitteluun sekä vuorin ja vanun yhdistämiseen. Päällikankaana on ihanan pehmoinen puuvillavelour, keltainen ja oranssi, vuorina keltaoranssi raitatrikoo, välissä ohut vanu. Oikein sopiva puku vaunussa nukkumiseen ja liinailuun. Settiin kuuluu myös töppöset, kauluri ja myssy, kaikki kuvassa mukana. Tumput on leikattuna, mutta taitaa jäädä ompelematta, Miraakkelin Kivat-poistomyynnistä löytyi hyvät keltaiset tumput. Kaava haalariin on Ottobresta 5/06.

Mekko kokoa 56cm, kaava SKL, numeroa en muista. Muokkasin kaavaa jonkinverran, jostain syystä en löytänyt suoraan kaavaa tällaiselle yksinkertaiselle essumekolle. Tekemääni kaavaa piti testata, koska äiti ompelee siitä Liljalle juhlamekon (johon en uskaltanut itse ryhtyä tässä vaiheessa). Kangas on ohutta ja pehmeää, vähän joustavaa farkkua, vuori ohutta trikoota. Nallekuva viime vuoden käsityömessuilta ostettu. Kiinnitys kahdella nepilä takana. Tästä tuli söpö, pari kertaa ollut jo käytössä (ja jää kohta pieneksi).

Ensimmäinen Cuddle Buns, kokoa nb. Näitä tein kaksi, kokonaan puuvillaisista kankaista (halusin nähdä mihin riittäisi - ei mihinkään on vastaus). Ulkopuolella ruskea puuvillajoustofrotee, sisällä valkoinen. Kiinteinä imuina sherpaa 3krs, boosterissa sherpaa 2krs + microfleece ihoa vasten. Toi buusteri on ihan turha, mutta vaippa on loistava kun sisällä on 2kertainen bambufleece taiteltuna nelinkerroin. Jatkossa siis bambua tai hamppua luvassa. Istuvuudeltaan cuddle in ihan meidän juttu, mutta noita nb-kokoisia ei kai viitsi kovin montaa enää tehdä.

Jos vaikka päivittäis välillä

Ihan ensiksi: Kiitos kaikille onnitteluista! Tässä ollaan ihan onnesta soikeina ja pienestä tyttösestä aivan haltioissamme...

Viimeisten neljän viikon aikana ei tekemisen puutetta ole ollut, tyttönen on kyllä huolehtinut siitä. Ja mielellänihän minä toki häneen keskityn, se vaan tarkoittaa sitä että jotain muuta voi jäädä tekemättä...

Sarjassamme "hyvin suunniteltu" tämä hylly oli vaarassa jäädä vain puoliksi tehdyksi - toisin sanoen se oli aika pitkään "aloittamista vaille valmis". ;) Meillä ei säilytystilaa ole mitenkään liikaa, vaan kaikki mahdollinen tila on otettava käyttöön. Vauvan vaatteille ei oikein ollut järkevää paikkaa, joten joskus alkukesällä kaavailin paperille idean tästä hyllystä. Meinasin heittää sen samantien pois, koska oletin järkevän mieheni pitävän hyllyä turhan hankalana toteuttaa. Enpä tuntenut taaskaan miestäni - hän innostui ajatuksesta ihan oikeesti. Materiaalina hyllyssä on mäntyliimapuulevy. Leveys on 76cm - juuri sen verran kuin tuohon väliin mahtui.

Sahauksen M hoiti, mulla ei ison mahan kanssa ollut mitään asiaa sellaisiin hommiin. Vahata sentään sain, OsmoColorin konjakin sävyisellä vahalla tavis liimapuulevy sai ihan uuden ilmeen, ihan oikean huonekalun ulkonäön. Kasaamiseen mua tarvittiinkin, mutta samalla olin kyllä tielläkin. :D Niin, se puoliksi tehty - tämä hylly valmistui kaksi päivää ennen Liljan syntymää. Myös pienen vaatteet ovat nyt oikealla paikalla, hyllyssä.

Jotain muutakin oli valmiina vauvaa varten: kuvan keltaiset villasukat ja bambujoustofroteiset potkarit. Kesken taas oli kahdet potkarit ja kaksi paitaa bambusilkistä - olin juuri niitä ompelemassa, kun piti lähteä synnytysvastaanotolle "näytille". Mä kyllä kuvittelin palaavani vielä illalla kotiin ompelemaan ne valmiiksi. Tuli sitten muuta.

Ompelu pienen vauvan kanssa ei suju ihan niin näppärästi, mutta nuo valmistui kyllä ajoissa, siis vielä sopivat neidille. Bambusilkki on kyllä ihanan pehmeää, taitaa Lilja jatkossakin saada alusvaatteita siitä.

Ihana Pieni

Elämäni ison vatsan kanssa päättyi perjantaina kun tämä pieni prinsessa syntyi meille:

Liljan mitat: Paino 3140g ja pituus 47cm, myssyn koko 33cm.

Lyhyttä lahjetta ja pitkää vartta

Nää lyhytlahkeiset villahousut on kyllä ollut valmiina jo jonkun aikaa, seuraavat on jo melkein valmiina. ;) Kysehän ei ole siitä että näitä oikeesti tarvittais kauheeta määrää, vaan siitä että kehittelen tota omaa mallia eteenpäin, toivottavasti parempaan suuntaan. Näissä kokeilin saada haarakiilasta fiksumman näköisen - ja onnistuin. Seuraavissa housuissa onkin sitten "kuja" vyölle... Tilaahan näissä on pepun puolelle tehty lyhennetyin kerroksin. Ohjeen rykäsen tänne sitten kun olen saanut kerättyä kylliksi rohkeutta, kokeiltua eri kokoja ja koeneulotuttanut ohjeen jollakin... :)

Kaverini näki livenä nämä mummomagneetit, tosin jalassa ihkut raitasukat Austermann Stepistä. Tästä innostuneena hän oli ostanut kerän samaa lankaa tehdäkseen vauvalleen samanlaiset. Ohut lanka ei sitten napannutkaan, hän antoi kerän mulle - ei kuulemma saisi aikaiseksi siitä mitään. :( Lupasin tehdä hänen pojalleen pikkusukat langasta kiitokseksi langasta. Eli tässä ovat, ystäväiseni, koska tavataan? :)

Pikkumiehellä on kapeat sääret ja pitkät jalkaterät, toivottavasti näistä sukista tuli nyt (liinailevalle) vauvalle sopivat! Puikot resorissa ja kantapäässä 2mm, muuten 2,5mm. Silmukoita resorissa 36, kavensin kantapään jälkeen silmukkaluvuksi 32. Pituus kantapäästä varpaisiin 7cm, varren pituus 9cm.

Ensimmäisen sukan jälkeen katkaisin langasta vain reilun metrin pätkän pois, ja sainkin liki identtiset sukat, mitä en kyllä ollut odottanut tapahtuvan tällä langalla... Täytyy varmaan tehdä vielä omalle pienelle samanlaiset - M tykkäsi näistä myös. Lankaa kului huimat 14g, eli kyllä tosta muutamat pikkusukat vielä tulee... :D

Ihkupihkuvillikset

Tää helle hajottaa mut pian - onneksi ei ole ollut koko kesää tällaista. Pienikin yritys tehdä jotain kivaa kostautuu turvonneina koipina ja pinkeenä olona. Kävin aamusta kaupassa ostamassa anasmehua ja purkkiananasta, jospa se edes vähän hillitsisi tota nesteen kertymistä. Olis kiva saada pitää nilkkansa vielä vähän aikaa - ja omat kengät jalassa. ;)

Tällaisena ihanan nopeana työnä puikottelin pienet villahousut Loftista. Noi on nyt pienimmät mitä olen tehnyt, tuo tuleva käyttäjä kun ei ilmeisesti ole erityisemmin koolla pilattu. Täytyy kai toisella sopivat villahousut olla?

Ohje on oma, neuloessa eteenpäin pohdittu. Silmukoita 68. Lankana Zitron Loft, väri "kevät sateenkaari", Kestovaippakaupasta ostin. Puikot resorissa 4mm, sileällä osuudella 4,5mm. Loft on kyllä tosi ihanan tuntuinen lanka, ja ihanan nopea neuloa. Värit vaihtuvat tässä langassa kivasti, ei pätkävärjättyä, muttei liian pitkiä väriliukujakaan. Yksi kerä melkein riitti, langan menekki oli 51g, eli pari metriä korkeintaan tarvittiin toisesta kerästä.

Muotoilusta: Pepun puolelle tein lisätilaa muutamalla lyhennetyllä kerroksella ja haaraa levensin myös muutamalla silmukalla ennen lahkeita. Tuon levennyksen olisi voinut saada siistimmin, samoin haarasauman. Taidan tehdä toiset samanlaiset mutta lyhyemmillä lahkeilla vielä. Ja kokeilen saada tuosta haaran levennyksestä ja saumasta siistimmän... :) Ja tietysti näitä varmaan tulee useammassa koossa vielä lisää... (Kuvassa muuten näyttää siltä että toinen lahje olisi lyhyempi, se on harhaa, kyllä ne samanpituiset on! ;) )

Olen ADDIkti ;)

Tuskastuin lauantaina taas. Jos kerran kaupungissa on kauppa jossa myydään addin puikkoja, niin miten siellä aina kehdataan sanoa että "valikoima on just nyt vähän huono" tai että "ei sitä kokoa oo ku ei sitä juuri kysytä". Lauantaina kävin siellä taas, kaipasin 2,5mm pyöröjä, mieluiten 60cm (mut 40 tai 50 ois kelvannut). Yksiäkään 2,5mm pyöröjä ei ollut. Myyjä vilpittömän tyytyväisenä yritti tarjota mulle 3mm pyöröjä. (tähän sellanen "hymiö joka raapii päätään") Ihanko oikeesti vois noin vaan korvata 2,5mm puikot 3mm puikoilla??? Mitäs jos menisin ens kerralla kysymään välikoon puikkoja - oiskohan ne kuullu sellaisista?

Kiire saada noi puikot oli kova, Lanettia piti saaada puikoille - tai siis oli jo, sukkapuikoilla, jotka oli vähän turhan lyhyet. VapaaValinnasta sitten vaan ihqut Novitat kyytiin. :p Kotiin tultuani sitten click click - ja kas! Mulle oli ihan tostavaan tulossa puikkoja kotiin... ;) Tätä vaihtoehtoa en valitettavasti muistanut kaupungilla käydessäni...

Ja sitten unohdin koko jutun. Oikeesti. Tänään sitten postilaatikosta löytyikin kiva ylläri (nopeeta toimintaa, en voi muuta sanoa!): Muutamat addin pyöröt (niitä ohuita joita ei kukaan koskaan kysele), 15cm sormikaspuikot ja muutama virkkuukoukku (vaikka kyllä mielessä kytee vielä haave tällaisista koukuista). Tällainen pieni outous kuitenkin pisti Vuorelman sivulla silmiin: "materiaali: niklattu messinki". Vaikkei saksankielen taitoni kovin kehuttavat ole, luulisin silti pakkauksen "spitzen nicht genickt" tarkoittavan jotain muuta kuin "niklattu". ;) Ja tämähän sopii mulle, olin melko varma että asia olisi näin, nikkelipuikkoja en voisi käyttää... Pitäisiköhän Vuorelmalle pistää ystävällistä sähköpostia asiasta?

Novitan puikot korvattiin nopeasti (huhuu! tarviiko joku 2,5mm 60cm novitapyöröjä?) ihanasilla addeilla, ja työ alkoi sujua heti pehmeämmin. Mikä siinä on että ne liitokset on muille ihan mahdoton tehtävä? Ok, en mä ihan kaikkia puikkomerkkejä oo kokeillu, onhan niitä muitakin hyviä...

Tuosta keltaisesta Lanetista on tulossa tällainen pienenpieni neuletakki, kietaisumallia. Nyt vaan ihmettelen ton ohjeen hihoja: ohjeen tiehys on 28s/10cm, ja hihoja varten on tarkoitus luoda vain 7s kappaleen molempiin reunoihin (siis takki neulotaan yhtenä kappaleena). Tämä tekisi hihalle pituutta kokonaiset 2,5cm! Musta tuntuu että jätän vaan merkit siihen väliin mihin hiha tulee, poimin sopivan määrän silmukoita ja teen hihat jälkikäteen. On jotenkin vaikea muuten hahmottaa miten paljon silmukoita tarvitaan. Onko joku muu neulonut tuon takin? Malli on Erika Knightin kirjasta Neuleita kullannupulle (Simple knits for Cherised Babies), ja ohje on "aina oikein -neuleinen kietaisupaita".

Grattis lilla (?) jag! :)

"Muminmamman släpade ihop stenar till en eldstad för att värma upp pannkakan, hon samlade ved och bredde ut blordduken i sanden med en liten sten i varje hörn för att den inte skulle blåsa bort. Hon radade ut alla kopparna och grävde ner smörburken i den våta sanden i skuggan av en sten och slutligen satte hon en bukett strandliljor mitt på bordet.

-Kan vi hjälpa dig med nånting? frågade Mumintrollet när allt var färdigt."

Ylläoleva lainaus on yksi ehdoton lemppareistani Tove Janssonin teksteissä, ja tuo löytyi eilen siskoni askartelemasta onnittelukortista. Olinkohan kertonut hänelle asiasta, vai oliko sattumaa? Siskon kortti on tuo oikeanpuoleinen, M:n kortti on vasemmalla.

Vanhenin siis eilen taas vuodella, aamulla sain M:n askarteleman kortin (aamupalan olin syönyt jo aikaa sitten siinä vaiheessa kun M heräsi ;) ) ja tämän tultua töistä sain kukkia. Käytiin illalla syömässä hyvää ruokaa, ja siinä sitä ohjelmaa sitten oli ihan tarpeeksi. (Tässä kuvassa näkyy myös meidän ihana uusi olohuoneen tapetti...)

Fammo ja Faffa onnitteli sähköpostilla, johon oli liitetty serkkupoikani taideteos:

Ja lopuksi jotain ommeltua, jota M kovasti patisti mua saamaan valmiiksi. Olin jossain mielenhäiriössä kertonut ompelevani jonkunlaisen kassin sairaalakassiksi. Tämä oli sitten jäänyt mieleen lupauksena. Ensimmäinen versio valmistuikin aika nopeasti, mutta siinä tuli joku ihme mittahäiriö: olen yleensä ommellut kassit niin että pohjan ja reunojen "varat" on samaa kangaskappaletta kuin kassin kyljet, nyt halusin tuollaisen reunuksen joka kiertäisi ympäri kassin ollen myös kantohihna. Ekasta kassista tuli sen kokoinen että vauvan olisi voinut tuoda siinä kotiin. :S Tämä toinen on nyt sitten sopiva, hitusen isompi olis kai voinut olla, mutta riittänee... :)

Kangas on Eurokankaan verhokangaspoistopalalaatikosta (ihana sanahirviö ;D) ja kankaan raidoitus määräsi aika pitkälle kassin muotoa ja kokoa. Vuori on kätköistä löytynyttä tiivistä pellavaa - melkein kuin mankeliliinaa. Sisäpuolelle ompelin erilaisia taskuja, tota kassia kun on tarkoitus voida käyttää jatkossa esim. olkalaukkuna tai hoitokassina. Kantohihnaa vahvistamaan pujotin jotain sellaista paksua litteetä nauhaa, jonka nimeä ja käyttötarkoitusta en tiedä - sopi tähän tarkoitukseen ihan hyvin. Yläreunassa on pala leveää tarranauhaa (Aplix), ja koukkupuolen suojaksi ompelin tollasen kangaspalan jonka toisella puolella on pehmeää "tarrakangasta" (siis eri laatu kuin varsinainen tarranauha) - ettei turhaan tule revittyä vaatteitaan tai muuta siihen ärhäkkään koukkupuoleen.

Tykkään tosta kassista kyllä, mutta sen ompelu herätti liudan ristiriitaisia ajatuksia: en halua vielä tätä tarvita... :S Jos intoa riittää, tulee samasta kankaasta vielä meikkipussi, kangasta on vielä vähän. Nähtäväksi jää myös mitä sille jättiläiskassille tapahtuu, saanko siitä talteen sopivat palat, joista saisi sitten toisen kassin. Harmittaa sen epäonnistuminen, aika paljon tuhlasin aikaa sen kanssa, taskuja siinäkin on ihan kiitettävästi...

Puikoilta on valmistakin syntynyt, mutta esittelen vasta kun koko sarja/kokonaisuus on valmis. :)

Laatikkoa kaivellen

Edit: jotain outoa tekstin näkymässä, sori...

Niin, äippälootahan tuli jo hyvän aikaa sitten, ja ajatuksena oli tuolloin kirjoitella siitä jotain. Sitä pitää koko äitiysavustusta ihan itsestäänselvyytenä: "siis sehän kuuluu kaikille", ja valittavana on raha tai pakkaus. Musta tuntuu että jos olisin ottanut rahan, niin ajattelisin samoin edelleen. Mutta kun me tota laatikkoa yhdessä availtiin ja hämmästeltiin, niin kyllä se aika hämmentävää oli. Sisältö on oikeesti runsas, hyödyllinen, järkevä ja ihana! Väreista ja kuoseista ollaan usein montaa mieltä, ja aina tuntuu riittävän niitä jotka siitä purnaa. Mutta tällä kertaa mun mielestä sekä värit että mallit oli oikein hyviä. Pääväreinä oli luonnonvalkoinen, vaaleankeltainen ja vaalea turkoosi. Tässä valittuja osia kuvattuna, mun mielipiteillä maustettuna.

Mun ehdoton suosikki, 60cm body ja potkarit. Koko pakkauksen "uskaliammat" värit. ;) Ruokalappu olis sopinu tähän kuvaan myös, oli sellainen ruskearaidallinen (eri ruskean sävyjä, suoraan 70/80-luvun vaihteesta - kuten moni pakkauksen tällä hetkellä saava äiti itse...)

Myös tämä pussilakana saa multa täydet pisteet kuosin puolesta. Ihana!

Nämä bodyt kuvastavat pakkauksen yleisilmettä , mutta kuvan otin koska nuo ovat molemmat 70cm! Tuo valkoinen on suomalaisen Kinderitin ja turkoosi Tutan. Valkoisessa kietaisubodyssa on toisella sivulla kaksi ja toisella kolme tuollaista organzanauhaa sitomista varten, haarassa nepparit. Tuntuvat oudolta solmia, aika liukkaat. Ja sitten tuo koko: leveyttä on kyllä 70cm vaatteen verran, mutta pituus on kyllä kadonnut jonnekin matkan varrella... Ja kyllä, olen pesun jälkeen kuivannut molemmat rummussa, vaikka kaikista se kiellettiin, meillä ei ole tilaa jatkossakaan niitä narulla kuivatella. Kinderitin pyjamahaalari kyllä oli ihan sopivan mittainen.

Haalari taitaa olla se joka aina herättää keskustelua. Monesti tuo haalari on ollut tosi iso, siis taaperokokoa, mutta kankaasta joka ei kosteutta ja kulutusta kestä. Nyt sitten tuli meille ainakin ihan nappiin haalari: koko 68 - sitä ehtii vielä tulevan talven aikana tarvita. Kangaskin tosin vaikuttaa olevan nyt enemmän haalariin soveltuva, vaikuttaa ainakin tuulenpitävältä, voi hylkiä kosteuttakin. ;) Väri on kauniin neutraali, tuollainen vaalea beige (oikeanpuoleinen kuva taitaa olla lähempänä totuutta), ja kirjottu pupukin on ihana. Tykkään. Tuohon haalariinhan kuuluu myös toppamyssy, -töppöset ja -tumput, myssy vaikutti äkkiseltään olevan isompaa kokoluokkaa, mutta haitanneeko tuo?

Kevyttoppahaalarikin on kaunis, neutraalin valko-minttu-raidallinen. Tämä haalari on kyllä niin ihanan pehmeä! Tästäkin tykkään.

Toinen aika usein keskustelua herättävä on kai makuupussi, ja siis sen väri. Makuupussin tarpeellisuutta tuskin kukaan kyseenalaistaa, se on oikein käytännöllinen, sopivan paksu vaunuissa käyettäväksi. Tämän vuoden pakkauksen pussi on mielestäni ihan ok, viime vuoden pussista en niinkään tykännyt. Eihän tuo ole ollenkaan meidän vaunujen värinen, ja pikkasen poikavauvaa suosivakin on. ;) Eli valkoista, beigeä eri sävyissä ja vaaleansinistä tuossa pussissa on. Oikein hyvä.

Tämä viimeinen kuva onkin sitten se vaate joka tuskin tulee käyttöön: valkoinen pipa. On jotenkin vähän onneton jo valmiiksi, ei-minkään-näköinen. Sairaalamainen. Mutta hei, tostahan saa hyvän kaavan trikoopipoon, eli käyttöön tulee tämäkin! :D

Muita ajatuksia herättäviä asioita oli pakkauksen kestovaippa ja harsot. Siis mun mielestä on hyvä juttu että kestovaippa-ajatusta herätellään pakkaukse myötä, mutta mitä siellä silloin tekee kovan koppurainen flanellivaippa? Vaippa on imsevimsen luomuflanellisisävaippa, mutta ostamani imsevimsen luomuflanellineliöt tuntuvat olevan ihan toista maata: ihanan pehmoisia ja mukavia. Siitä pääsenkin harsoihin: joo, jotkut vaipattaa harsoilla, toisille pakkauksesta löytyy seitsemän puklurättiä. ;) Mitä nuo tulevat meillä olemaan, se jää nähtäväksi...

Yhdet potkuhousut joudun lähettämään asiakaspalautuksena, pesun jälkeen pääntieltä tikkaus oli pettänyt, kaunis tere oli lähtenyt irti. :(

Pakkaus oli siis pääasiassa oikein hyvä. Minä peräänkuuluttaisin lisää raikkaita värejä vaatteisiin. Ja milloinkas se villahuopa on viimeksi pakkaukseen kuulunut? Ne oli aika ihania...

Punaista söpöstelyä

Neulova ystävä, joka on ystävällisesti testineulonut villahousuista kirjoittamaani ohjetta, sai tuossa muutama viikko sitten vauvan, ja häntä lahjoin tällä ihanaisella sisävaipalla. Tiesin että tyttöselle ei juurikaan mitään vaaleanpunaista olisi, niin tuon pienen vaaleanpunaisen pupun yhdestä flanellikankaasta aplikoin söpöilemään vaipan edustaan. :)

Vaippa on tehty mummut nb -kaavasta pienennettynä, reisikuminauha on tikattu vain sisempään kankaaseen. Sisimpänä on bambujoustofrotee, uloimpana on punainen trikoo jonka alla vahvikkeena flanelli. Imuissa joku määrä sherpaa ja bambujoustofroteeta (saattaa olla 2+2, en kyllä muista, pitää oikeesti ruveta kirjoittamaan ylös noi piiloon jäävät jutut).

Eilen sain kuulla että nuo ovat toimivat, eli uskallan niistä kertoa... ;)

Pientä valmistuu

Tuntuu et mä teen kokoajan jotain, mut mitään esiteltävää ei oo. Tahti on kyllä hidastunut, et ei sitä niin paljoa saa aikaiseksikaan. Loppuviikosta piti vähän toppuutella tahtia muutenkin, vähän liian tiukkaan tahtiin tuli oltua liikenteessä, ei ollut olo enää kovin hyvä.

Onneksi joku sentään saa jotain aikaiseksi, siis jotain aikas hienoa... :) Livenä en oo tota vielä nähnyt, on varmasti ihana!

Itse olen ommellut vauvan sänkyyn yhden aluslakanan flanellista ja kaksi patjansuojusta. Eipä taida niistä kuvaa viitsiä laittaa... (vaikkei niissä mitään vikaa olekaan)

Yksi kerä Garnstudion Safrania (100% puuvilla) on muuntautunut pieniksi sukiksi. Ensin tein noi kuvassa oikealla olevat, kokoa " ihan kivat, sopii sitten aika pian potkuhousujen päälle", mutku mä halusin sellaiset paljaaseen jalkaan sopivat, niin keskimmäiset oli jo aika lähellä, vähän ehkä pulleat. Vasemmanpuoleiset sitten ovatkin varmaan heti sopivat (muutaman viikon ajan). Noihin viimeisiin olisin tehnyt pidemmät varret, jos olisin uskaltanut, pelkäsin vaan langan loppumista, turhaan: sitä jäi vieläkin vähän... Eli yhdestä 50g:n kerästä ovat nuo kaikki. :) Puikot oli 2,5mm ja 3mm sormikaspuikot.


Ihan kivaa neulottavaa toi Safran oli, mutta ihan tyytyväinen oon että ostin vaan yhden kerän (jo senkin takia että alennuksessakin oli vähän ylihintainen...). Ja yhtäkään paria pieniä sukkia en siitä enää olisi jaksanut tehdä. Lisää sukkia on kuitenkin vielä tulossa, mutta välillä kyllä jotain muutakin...