Kasvavan lapsen tarpeisiin on syntynyt vaatteita, osa jo aiemmin tänä kesänä, osa tänä aamuna.

Tätä keltaista settiä ei ole tarkoitettu käytettäväksi näin, yhdessä. Pyjamaltahan se näin näyttää.
Kankaat: Bambujoustofroteeta, Myllymuksuilta.
Kaavat:
Housut: Ottobre 1/2007, "jumppatrikoot". Ja kyllä tarvii vähän purnata, että lehden kuvissa on aivan ihonmyötäiset legginsit, mutta ei nämä mun tekemät ole sitä. Eikä tuo lapsi ole mikään rimppakinttu.
Paita: Ottobre workshop -kaava, hyväksi havaittu peruspaitakaava
Pipo: Itse piirretty kaava, aivan loistava malli. Bambuiset pipot saavat olla päässä tuolla meidän melko hyvin tarkenevalla (lue: hikipäällä) näillä helteilläkin, joten ilmeisesti se sitten hengittää hyvin.

Tämä mekko valmistui jo alkukesästä, ja sitä on pidetty paljon, ihan sellaisenaan ilman aluspaitaa. Eli kuvassa on jo useita kertoja pesty mekko. Kaveriksi ompelin punaisesta bambujoustiksesta t-paidan, mutta mekon kädentiet ovat sen verran pienet ettei alle sovikaan mitään.
Kankaat: Bambu-puuvilla-joustofrotee, raita, Myllymuksut
Kaava: Muokkasin jotain ottobren mekkoa aika paljon, eli taitaa olla oma.

Tämä onkin sitten tältä aamulta, ja kuvaussessiossa varsin yhteistyöhaluton uhmis, joka ei alunperin halunnut edes sovittaa valmiita vaatteita, mutta päätyi sitten illalla nukahtamaan nämä päällään. Ilmeisen mukavat kuitenkin.

Kankaat:
Paita: Perus-pallotrikoota Eurokankaasta
Legginsit: Puuvillavelouria Myllymuksuilta
Kaavat:
Paita: Muokattu Strawberry-tunika, Ottobre 3/2008. Poistin etukappaleelta vaakaleikkauksen ja rypytyksen, koska ne eivät mielestäni sopineet näin suurikuvioiselle kankaalle. Taskut jätin myös pois, seuraavalla kerralla sitten. ;)
Legginsit: Ottobre 1/2007, eli sama kuin aiemmat postauksen keltaiset housut, mutta nyt jätin lahkeen osalta saumavarat pois ja ompelin kuitenkin saumurilla leikatenkin, eli -1cm varmaan. Tämän kapeampia en taida velourista tehdä, mutta bambujoustiksesta tms. voisi kyllä olla vielä kapeammat. Housuihin tuli turhan pitkä vyötärökuminauha, sitä joudun vielä lyhentämään, siksi vähän roikkuvat alimmassa kuvassa.

Taisin tehdä tällaiset puhvihihat nyt ensimmäistä kertaa, helpot ja hauskathan ne oli tehdä, mutta leikatut kankaat odottivat kyllä kauan että tarttuisin toimeen. Ehkä ensi kerralla ei arveluta niin paljoa. Pohdin vielä että tuleeko tuosta paidasta mieleen Minni vai ei. Ei kyllä ollut tarkoitus, eikä lapsi edes tunne Minniä, tai muitakaan Ankkalinnan hahmoja.

Enpä olisi uskonut miten kivaa voi olla ommella vaatteita koossa 30cm. Pidemmän aikaa lapsen nukella oli mielestäni hassut vaatteet: t-paita ja shortsit ja kaunis mekko. Nämä eivät olleet nuken alkuperäiset vaatteet, mutta lahjaksi saadut "omanmerkkiset" vaatteet kuitenkin. Eihän tuo nyt talvella käy päinsä. ;) Nuken alkuperäiset vaatteet nyppyyntyivät luvattoman nopeasti tosi rumiksi, shortsiasu oli sekin.

Anita Gunnarsin kirjasta Ompelemme nukelle sain vähän vihiä miten kaava tuon kokoiselle nukelle muodostuu, mutta kirjoittajan 30 senttiset nuket ovat ilmeisesti jotenkin eri mallisia, koska kaavat eivät käy sellaisenaan ollenkaan. Kirjan kaavat ovat muutenkin ns. peruskaavoja, eli vain paidan yläosa + ohjeessa maininta "pidennä helmaa 4cm" yms. mukavaa.

Tähän mekkoon piirsin kaavat alusta alkaen itse, tavoitteena mekko jossa ei ole mitään kiinnitystä, ja jonka saa ommeltua puuvillakankaasta. Ns. Peppi-essu sopi tarkoitukseen hyvin. Kangas on Heather Baileyn Freshcut-mallistosta, mutta hieman värivirheisenä ihan eurokankaan palalaarista löydetty. Reunat kanttasin vinokaitaleen puolikkaalla, aika tuskainen homma kyllä noin kapeaa ommella, taidan ottaa ostomekosta mallia ensi kerralla ja vain kääntää reunan ja tikata. Täysleveänä olisi ollut liian hallitseva, ainakin olkaimissa.

Mekon alla on takaa napitettava paita ja puolipotkarit luonnonvalkoisesta interlock-trikoosta. Paidan kiinnitys KAM-nepeillä, koko 16. Hihansuihin ompelin framilonia, koska nuken hihan tulee olla aika leveä että sen saa puettua ylle, mutta en pidä lepattavasta hihansuusta.

Tästä aivan loistavasta ideasta saankin kiittää Joskaa. 22-23 kokoiset sukat on reilusti pienemmät kuin ohjekuvissa, joten jouduin jättämään terät mukaan ja pienen osan kantapäätäkin. "Ethän sä näitä sukkia enää tarvitse?" :D Juu, ihan lähti tytön sukkalaatikosta nuo sukat, mutta oikeasti tuo tarvitsisi jo isompia. Kotona vaan ei käytä sukkia ja lähtiessä puetaan aina vaan villasukat, niin aika vähäisellä käytöllä on tavalliset sukat olleet näin talvella.

Nukke on Corolle-merkkinen pehmeä vartaloinen, 30cm ensinukke.

Tämän kankaan ostin kun Lilja oli pieni ja liinavauva. Potentiaalia oli vaikka mihin, siksi ehkä jäi käyttämättä? Nyt kuitenkin otin sakset kauniiseen käteen ja leikkelin samalla kaavalla kuin palloyöpaidan kaksi yöpaitaa ja yhden tunikan. Tunikan mitan määräsi kankaan riittävyys, vain pari pientä tilkkua jäi yli.

Leikellessäni kangasta päätin että toinen yöpaita menee lahjaksi, jospa kerrankin olisi edes yksi lahja ajoissa valmiina. Saaja on siis selvillä, mutta tässä menee aikaa niihin synttäreihin vielä. :) Toinen yöpaita ja tunika ovat Liljalle, tunikaa sovitettiin jo.

Yöpaitoihin tein ohjeen mukaiset resorit pääntielle, tunikaan tein resorihuolittelun. Päätin tämän tosin vasta kun olin kankaan leikannut, joten pääntiestä tuli vähän iso. Oikeastaan tunika on vielä sen verran reilu muutenkin, että taidan laittaa vielä odottamaan tytön kasvamista. Yöpaita pääsee suoraan käyttöön.

Vasta ompelun aloitettuan huomasin reijän kankaassa, ja se oli toki toisen yöpaidan etukappaleen keskellä. Hetken aikaa ärsytti, mutta sitten tajusin kuinka helposti sen saa peitettyä, kukka-aplikaatio päälle vaan. Isossa kuvassa reikä on oikeanpuoleisimmassa mekossa, ylimääräisen kukan kai näkee jos tietää katsoa. Tässä kuitenkin lähikuvaa. Oli muuten vaikea aplikoida kun tausta oli tismalleen samanvärinen, ei näkynyt mistä piti ommella, joten suunnankorjaukset näkyy kyllä. Ei haittaa.

Tarviikohan lapsi vielä yöpaitoja vai siirrynkö jo muihin töihin? :D

Kuukausi sitten vietettiin siskoni häitä. Meidän perheen tytöt juhli ompelemissani puvuissa, mutta juhlatohinassa kuvat puvuista jäi ottamatta. Kuvaamiseen tarvitaan kuvattavan kohteen ja valon lisäksi kuvaaja, joten asia ei hoitunut ihan heti. Tänään oli sopiva hetki lavastaa juhlatilanne uusiksi, ainakin vaatetuksen osalta. ;)



Kaava: Ottobresta, en nyt muista numeroa, ehkä viime syksyltä, malli oli tehty finecord sametista ja hihat oli vajaamittaiset ja suorat. Eli sen verran muokkasin että pidensin hihoja ja tein niihin pienen pussituksen hihansuulle. Päällisempään helmaan yritin myös saada rypytystä, mutta aika varovaisesti, joten aika vaisut rypytykset tuli.
Kangas: Molemmat kankaat pellavaa, valkoinen omaa varastoa, vihreän jouduin ostamaan, kun sopivaa yhdistettävää pellavaa ei kotoa löytynyt.
Kommentti: Muistanpa taas miksi ei pellavaa, varsinkaan lapsen vaatteeseen: rypistyy ihan järkyttävän nopeasti! Pesun kannalta kyllä hyvää, kun saa vaikka keittopestä - juhlapaikan lattiat kun tuli myös nuohottua.



Oma pukuni valmistui aikamoisena vääntönä ihan viime hetkellä edellisenä iltana, taisi yön puolelle mennä helman ompelu. Vastoinkäymisiltä ei vältytty, mutta lopputulos on hyvä, se kai on tärkeintä.
Kaava on jostain vanhasta käsityölehdestä (SKL) n. 15 vuoden takaa, hääpuvun kaavasta poistin vain laahuksen. Kangas on isäni Kiinasta tuoma silkkisatiini, hirvitti kyllä leikkaaminen hieman. ;) Kangasta jäi vähän vielä, jonkun hihattoman yläosan siitä vielä saa. Tämä silkki kesti yllättävän hyvin sekä (höyry)silitystä että ompeleen purkamistakin.

Puvun kruunasi aivan mielettömän ihana kolmiohuivi, äitini käsialaa. Malli on Tree of Light, löytyy Ravelrystä. Huivista tullee tarkemmin tietoja äitin blogiin. Äiti teki myös korut, punaiset kristallit on Swarovskia ja kullanväriset jotain kultafoliohelmiä. Valitsin helmet itse, äiti sommitteli todella kauniin setin (eli mä kinusin vielä rannekorunkin ;) ) Huivi ja korut oli pisten i:n päälle puvussani, ilman niitä se olisi ollut aika lattea. Kiitos äiti!

Kankaiden tuhoaminen jatkuu, tällä kertaa saksien kouriin päätyi tämä pallotrikoo. Lapsen yöpaitatilanne on myös aika kehno, joten sellainen tuli tilaukseen. Lähes koko kankaanpala tuli käytettyä, pituus ei ihan riittänyt kaavan vaatimuksiin, mutta tuo tulee kyllä nilkkoihin asti noinkin. Kangas on jäänyt käyttämättä osin siksi että sopivaa resoria ei oikein löytynyt, punaiset sävyt on aika erikoiset. Nyt en pohtinut asiaa, leikkelin vain kankaat ja sitten katsoin resorilaatikkoon. Hyvä tuli. :)



Kaava: Ottobre design 6/09
Kangas: Pallotrikoo (single, 100% puuvilla) 65cm, Eurokankaasta ja resori Myllymuksuilta (appelsiini)
Kommentti: Tällä kaavalla teen lisää, tykkäsin.

Tilasin nämä Myllymuksujen kuosibambut jo jokin aika sitten. Saadessani kankaat petyin kyllä vähän, vaikka olin näitä livenä nähnytkin. Ruskea siili tuntui tosi tummalta ja tunkkaiselta, oranssi etana oli sekava eikä kuvat eroitu kovin hyvin. Pinkki perhonen oli ihan ok, mutta ei inspiroinut. Päässä löi tyhjää, ei ideoita.

Nyt nämä kankaat oli vaarassa jäädä "pieneksi", eli paloista ei kohta tulisi mitään Liljalle sopivaa jos en pistä töpinäksi. Blogimaailman vallannut aplikaatioinnostus saapui tännekin ja ratkaisi ongelmani: aplikoin kuosin eläimen eri värillä vaatteeseen. Tadaa! ;)

Kaava: Ottobre workshop -paitakaava, koko 92/98 (eli leveys 92, hihojen ja helman pituus 98)
Kankaat: Myllymuksujen kuosillinen bambuneulos (53% bambua 47% puuvillaa), Ruskea siili, Oranssi etana ja Pinkki perhonen. Resorit Myllymuksuilta, velourtilkut samoin.
Aplikaatiokuvat: Omaa käsialaa, meinasin ensin ottaa kankaan kuvan ja suurentaa, mutta päädyin piirtämään omat, samnahenkiset eläimet. Perhosbambu ei mielestäni kaivannut aplikaatiota.
Muokkaukset: Kaavan pääntie on aika reilu, joten lisäsin kunnon saumavarat myös ruskeaan ja oranssiin, joihin tein tuon resorihuolittelun. Mielestäni kaula-aukko istuu paremmin noin, eikä ole kuitenkaan liian ahdas pukea. Perhospaitaan tein tavallisen resoripääntien ja hihansuihin käännettävät resorit.

Siilipadan kaveriksi löytyykin jo housut, perhoset sopii ruskeiden ja tummansinisten housujen kanssa, mutta etana taitaa kaivata keltaisia housuja vielä. Sellaiset täytyy varmaan tehdä. :)

Pientä pinkkiä

Ystäväni sai suloisen tyttären viikko sitten, tänään pääsimme ihmettä ihastelemaan. Luonteva lahjus kolmannen lapsen kestovaipattajalle oli sievä vaippasetti, oikeastaan mitään muuta en edes miettinyt. :)

Villahousut on Tiuhtis-ohjeella tehty, muokkauksena palmikkokuvio lahkeissa. Palmikko on Elsebeth Lavoldin kirjasta Viking patterns for knitting otettu. Lankana Loft, n. puolitoista kerää.

Sisävaipan kaava on Kissaluvs fitted, koko 0. Materiaalit: päällinen Myllymuksujen pinkki kuosibambu, perhonen ja ihoa vasten pinkki bambujoustofrotee. Imuina neljä kerrosta valkaisematonta harsoa, yksi kerros paksua flanellia ja yksi kerros bambupuuvillafleeceä.

Tekeillä täällä on kaikenlaista. Yksi proto on jo ommeltu taskuvaipasta joka toimii housuvaipan tavoin ja johon kuluu ihan mielettömän vähän kangasta, tämän säästeliään kaavan sain blogi- ja foorumituttavalta, mutta muokkasin sitä tuohon housuvaipan suuntaan itse. Kas kun meillä asuu välillä pieni vauva joka tarvii apua lähes kaiken aikaa, ja välillä varsin iso ja reipas tyttö joka tekee kaiken IHAN ITSE. Vaippaa käytetään yöllä ja kun kotoa lähdetään jonnekin. Ja juuri nuo lähtötilanteet olis kiva hoitaa tappelematta lapsen kanssa - se nyt vaan on niin turhaa. Ei ole helppoa kasvaa isoksi tytöksi. ;)

Lämmintä ystävälle

Tämä ompelus on vähän niinku tilaustyö, mutta niin että työstä ei makseta. ;) Olen saanut jotain muuta tilalle itse, myös sellaista mitä on vaikea hinnoitella. Ystävä ihasteli lapsukaisen merinovillakerrastoa, joka tosin on jo varsin kulahtanut, koska sitä ei oikein saisi koskaan riisua... Lupasin hänen lapselleen samanlaisen ommella, ja kangastakin löytyi varastosta.

Eilen siis lupasin, illalla piirtelin kaavat ja tänään ompelin. Yllätin itsenikin miten nopeasti koko homma hoitui. Toiveena oli että asu olisi sen verran reilu että menee ensi talvena myös, eli valittiin seuraava koko ja pituutta hihoin vähän lisää, lahkeet olikin jo aika pitkät. Siinähän mulla on meidän tarpeisiin sitten ensi talven kerrastoa varten kaava valmiina.

(Juu, ihan itse päätti tavan esitellä vaatetta)

Kun oikein tarkkaan asettelin kaavat, huomasin että kangas riittää myös kypärämyssyyn, joten tein myös sellaisen, tykkään kovasti tuosta mallista.

Kangas: Merinovillainterlock, Myllymuksut, musta 110cm pala
Paidan kaava: Ottobre Creative workshop 301 -kaavapaketti, Slim-fit mallinen paita, koko 98cm.
Muoks. Sivuilta ja hihojen sivusaumasta jätin saumavarat pois (koska neulos joustaa tosi paljon), helmaan lisäsin pituutta 3cm kaartuen keskellä takana 5cm:iin. Hihoihin laitoin pidennykset resorin tapaisesti, eli kaksinkertaista kangasta on n. 4cm, vähän napakampi/kapeampi kuin hiha muuten.
Pääntielle kuului huolittelukaitale, mutta pienensin pääntietä piirtäen n. 1cm "saumavaran" ja ompelin pääntielle resorin interlockista. Näin sain kaula-aukosta napakan, mutta vieläkin on ihan helppo pukea.
Housujen kaava: Ottobre Design 4/2004, Malli 38. Muokkaukset: Lahkeiden sivusaumoista jätin saumavarat pois. Vyötärön kuminauhan tein kujaan, en ohjeen mukaan.
Kypärämyssyn kaava: Ottobre Design nettikaava, Lohikäärmelakki (pdf)
Saumurin siepparilankoina käytetty YLI Wooly Nylonia, tuo kirjava reuna tulee siitä. Pidän tuon langan tuomasta pehmeästä saumasta/reunasta, sopii tosin hyvin käytettäväksi merinovillaneulosten kanssa.

Tässä kuvassa kaulus näkyy paremmin. Huomaa että paita on vielä iso, mutta ihan hyvin toimi pikku-mustanaamion testissä. ;)

Vanha ja uusi

Mun vanha ja ahkerasti käytetty jenkkikassi on odotellut uutta käyttöä. Tänään siivotessani lapsi löysi tuon vanhan kassin ja taisi tykästyä. Siinä vaiheessa tajusin kuinka nuhjuinen vanha kassi onkaan. Olen sen kyllä pessyt, mutta aika likainen se on edelleen, eipä taida puhtaaksi tullakaan.
Siitä se ajatus sitten lähti.

Punaista enstexiä (nojuu, Wertexiä) oli varastossa vielä rattaiden tuunaamisen jäljiltä. Kantokahvoihin ei ollut tuollaista notkeaa nauhaa kuten vanhassa, joten napakka satulavyö (sitä tuo kai on nimeltään) sai kelvata, vaikkei ihan vitivalkoinen olekaan. Vaakaraita ja pohjan tere on alkuperäisestä kassista poiketen heijastinnauhaa. Koko on vähän pienempi, koska laatikosta löytyi 20cm vetoketju 25cm:n sijaan, joten muokkasin mittasuhteet kuntoon, tai ainakin yritin. Kantokahvojen kiinnityskohtaan en laittanut pyöreitä somisteita.
Laukku on hauska ja tyttö varmasti tykkää, ompelun tekniseen suoritukseen en ole tyytyväinen, pohjan ompelu erityisesti tökki. Ei onneksi haittaa käyttöä eikä näy päällepäin.
Kaikki materiaalit tosiaan omaa varastoa, ja koko homma oli sellainen "eikai tätä ny kauheesti tarvii suunnitella?". Hauskaa siis.

Uusi vuosi vanhat kujeet

Katsotaas uudelleen huvittaisiko taas bloggaaminen, syksyllä ei jostain syystä huvittanut postata niitä peruspaitoja ja housuja joita liukuhihnalla tein lapsukaiselleni. (Lähes kuivaksi oppinut lapsi tarvii housuja vähän enemmän ;) )

Olen yhdellä foorumilla mukana "projektissa", jossa kevään aikana pyritään ompelemaan pois kangasvarastoa, kun sitä on vähän turhaankin kertynyt. Laatikoissa on ihania veloureja ja joustofroteeta (puuvilla ja bambu) ja merinovillaneulosta, eli ihan mielekkäistä kankaista saan ommella. Muutama ei niin mieluisa kangas taitaa myös kevään aikana hakea käyttöä tai jatkosijoitusta.
Juuri nyt lapsella on aika hyvin vaatteita, joten ompelen varmaan seuraavaa kokoa enimmäkseen, mikä tarkoittaa kuvia vaatteista ilman lasta, luulisin.

Tämän postauksen vaatteet ovat nyt kuitenkin ihan heti käyttöön ja tarpeeseen:

Ottobren (4/07) Teekannutunika pienin muokkauksin, kokoa 92cm. Trikoo parin vuoden takainen palaosto Eurokankaasta, ihanan paksu ja napakka trikoo lycralla, sopii hyvin talviseen käyttöön. Kangasta meni 45cm, saman verran jäi jäljelle. Taidan ommella paidan siitä lopuista.


Kypärämyssyn kaava on hyväksi havaittu Ottobren nettikaava, koko 50cm(py). Muokkasin sen verran että pidensin alareunaa 3cm kauttaaltaan. Pysyy paremmin kaulurin alla niin.
Kangas on Myllymuksujen merinovillainterlockia, vuoritin lakin MM:n bambusilkkineuloksella. Jännä miten aika löperö kangas tukevoitti kokonaisuuden. Tykkään tosi paljon, ja lapsikin tykkäsi. Saumat ompelin niin että ompelin ensin päällikankaan ja vuorin yhteen (paitsi etu- ja alareunasta) ja ompelin ompelukoneen kenno-ompeleella saumurisaumat kiinni toisiinsa, päällekkäin. Tuli aika kiva litteä sauma. Vähän työläs kyllä tehdä, mutta mielestäni oli vaivan arvoista.

Mekkokuvassa olevat housut on sitä peruskauraa syksyltä, ruskeaa joustofroteeta Eurokankaan palalaatikosta. Kaavana Ottobren Vilkas-velourhousut, varmaan kokoa 86cm, jota olen muokannut matkan varrella enemmän omaan makuun mieluisaksi.
Kypärämyssyn kanssa kuvassa näkyy samaisesta joustofroteesta paita, jossa piti olla kasvuvaraa ja sen vuoksi reilut resorit hihansuissa. Pari pesua ja tilanne tuo - melkein liian pieni.